Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää Suomen kunnilta tilastot odotusaikojen pituudesta kuukausittain. Tilastoon kuuluvat kaikki palvelut avosairaanhoidosta toimintaterapiaan.
Viimeiset tilastot osoittavat, että pahin tilanne Lapissa on ollut tänä vuonna tammi-huhtikuussa Sodankylässä, missä kiireettömään perusterveydenhuoltoon on hakeutunut THL:n tilaston mukaan 739 henkilöä.
Heistä 49 (6,6%) on joutunut jonottamaan vastaanotolle pääsyä yli laissa määrätyn kolmen kuukauden hoitotakuun. Hoitoon pyrkineistä 148 (20%) joutui odottamaan 31-90 vuorokautta.
Sodankylän johtava lääkäri Minna Jokinen sanoo, että keväällä ruuhkaa on saatu purettua.
– Meillä on jonkin verran muokattu vastaanottotoimintaa. Tällä hetkellä tilanne ei ole ole kauhean paha ja odottajia on jonkin verran.
Inarin kunnan johtava lääkäri Outi Liisanantti myöntää, että pääsy kiireettömään sairaanhoitoon on valitettavan huono.
Inarissa joutui 177 (15%) henkilöä odottamaan hoitoa yli kuukauden. Hoitoon hakeutui Inarissa tammi-huhtikuussa 1175 henkilöä ja heistä 37 joutui odottamaan ensimmäisestä puhelinsoitosta yli kolme kuukautta ennen kuin he pääsivät vastaanotolle.
– Kiireettömän hoidon jono on semmoinen 70 vuorokautta eli 2,5 kuukautta käytännössä. Se on ihan valtavan pitkä, ihan hoitotakuun ylärajoilla, johtava lääkäri Outi Liisanantti toteaa.
Koronan helpottaminen venytti odotusajat kuukausiin
Outi Liisanantin mielestä syitä pitkään odotusaikaan on useita; väestön ikääntyminen, ajanvarauksen ongelmat ja lisääntyneet sairauspoissaolot, joita hoidetaan liian usein päivystyksessä.
Usein esimerkiksi diabetestä sairastavan henkilön lääkäri vaihtuu ja asian selvittely lohkaisee tuntuvan osan vastaanottoajasta.
Hoitoon pääsy myös pitkittyy, kun kevään aikana on purettu koronan jälkeisen ajan jonoja.
– Potilaat eivät ole 2-3 vuoteen käyneet vastaanotolla ja aika ei ole parantunut vaivoja, vaan ne ovat voineet vaikeutua ilman säännöllistä seurantaa, analysoi Outi Liisanantti
Inarin terveydenhuollossa ollaan kyllästyneitä Ivalon vanhan terveyskeskuksen ahtauteen ja resurssipulaan, tarjonta ei vastaa tällä hetkellä kysyntää.
– Kuudella lääkärillä tämä ei toimi. Pitkäkestoisia virkoja pitäisi saada enemmän, mutta siihen ovat lautakunta ja kunnanvaltuusto olleet nihkeitä, Liisanantti huokaa.
Lapin avin aluehallintoylilääkäri Sari Kemppainen pitää kiireettömän hoidon odotusaikoja yleisesti Lapissa kohtuullisena. Esimerkiksi Kolarissa kiireettömän hoidon vastaanotolle pääsi viikon sisällä noin 95 % ajan varanneista henkilöistä.
Uuteen lakiin hoitotakuusta ei voida nykyresursseilla vastata
Yli 60 000 asukkaan Rovaniemellä tuskaillaan kiireettömään sairaanhoidon kanssa, sillä odotusajat venyvät kohtuuttomiksi.
Hallintoylilääkäri Outi Palmén sanoo suoraan, että Rovaniemellä on usein tilanteita, että potilas ei saa tarvittavaa aikaa kiireettömään terveydenhuoltoon.
– Hoitotakuuseen ei pystytä läheskään kaikissa tilanteissa vastaamaan.
Eduskunta saa lähiaikoina käsiteltäväkseen uuden lain, jossa kiireettömään hoitoon pitäisi päästä perusterveydenhuollossa seitsemän vuorokauden sisällä.
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén kertoi muutama viikko sitten, että laki porrastetaan ja se tulee voimaan loppuvuodesta 2024. Kuntien terveydenhuollossa seitsemän vuorokauden hoitotakuuseen suhtaudutaan epäillen.
– Olen skeptinen sen suhteen ja uskon, että suurimmassa osassa ei pystytä vastaamaan nykyiseenkään hoitotakuuseen, napauttaa Rovaniemen hallintoylilääkäri Palmén.
Inarissa ollaan samoilla linjoilla. Nykyisillä resursseilla hoidon tasosta jouduttaisiin tinkimään ja mentäisiin enemmän etäpalveluun.
– Kyllä se on hyvin utopistista. Näillä resursseille emme pysty laadukkaaseen hoitoon seitsemän päivän takuulla, se on ihan varma, lataa Inarin kunnan johtava lääkäri Outi Liisanantti.
Useissa muissa Lapin kunnissa ollaan samoilla linjoilla. Nykyisillä resursseilla on mahdoton venyä kaikkien kiireettömien aikojen osalta seitsemään vuorokauteen.
– Terveyshyödyn tuottamisen kannalta on keskeistä potilaan kanssa yhdessä tehty hoitosuunnitelma. Hoitoonpääsyssä tärkeintä on hoidon tarpeen arviointi ja oikea-aikaisuus, toteaa Muonion ja Enontekiön johtava lääkäri Teemu Taulavuori.
Lapin avilta lähdössä selvityspyyntö ainakin kahteen kuntaan
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää Suomen kunnilta tilastot odotusaikojen pituudesta kuukausittain. Lapin avista vaaditaan selvityspyyntö kunnilta, joissa odotusajat ovat venähtäneet yli lain salliman, kolmen kuukauden hoitotakuun rajan.
– Siinä kysytään kunnan oma näkemys ja ovatko tilastot oikein. Jos on liian paljon pitkään odottaneita, niin kysytään syyt ja miten kunta korjaa tilanteen korjaamiseksi lain edellyttämälle tasolle, tiivistää Lapin avin aluehallintoylilääkäri Sari Kemppainen.
Rovaniemellä muun muassa on sellainen tekninen järjestelmä, että siitä ei saada täysin luotettavasti tietoa THL:n rekisteriin.
THL:n tilastojen mukaan Rovaniemen tilanne ei näytä pahalta katastrofilta, mutta hallintoylilääkäri Outi Palménin mukaan ne eivät kerro tällä hetkellä totuutta.
– Näen sen suureksi ongelmaksi, kun näitä tilastoja käytetään perusteena sille, että uskalletaan lähteä lainsäädännöllä ajamaan tiukempaa hoitotakuuta.
Samanlaisia ongelmia on muissakin kunnissa.
– Tilastoihin täytyy suhtautua tietyllä varauksella, muistuttaa avin Sari Kemppainen.