Vielä vuodenvaihteessa Volodymyr Zelenskyi vaikutti keskinkertaiselta presidentiltä, jonka jatkokausi näytti vähintään epävarmalta. Panama-papereiden julkaisun jäljiltä Zelenskyin hallinnon ympärillä liikkui samanlaisia korruptioepäilyjä, joista Zelenskyi oli edeltäjiään syyttänyt.
Helmikuussa puku päällä esiintynyt siloposkinen presidentti muuttui oliivinvihreään pukeutuneeksi sänkipartaiseksi gerilla- eli sissijohtajaksi sodan myötä.
– Muutos oli todella tehokas riippumatta siitä, kuinka laskelmallinen se oli, sanoo torniolainen sotahistorioitsija ja tietokirjailija Mika Kulju.
Hän on maaliskuusta lähtien työstänyt Zelenskyin elämäkertaa, johon hän on käynyt läpi materiaalia, joka ei ole suurelle yleisölle tuttua. Urakka ilmestyy kustantajan, Readme.fi.n ilmoituksen mukaan heinäkuussa. Pian tämän jälkeen kirja on tarkoitus saada myös kansainvälisille markkinoille.
Kulju on aiemmin kirjoittanut muun muassa Raatteentien taisteluista, Tornion maihinnoususta ja Käsivarren sodasta sekä toiminut asiantuntijana Ylen Vaietut arktiset sodat -dokumenttisarjassa.
Ukrainan herraonni kääntyi
Näyttelijänä, käsikirjoittajana ja tuottajana omaisuutensa tehnyt Zelenskyin esiintymistaito on ollut sodan kannalta käänteentekevää. Erityisen tärkeäksi Kulju arvioi Zelenskyin ensimmäisen, videoyhteyden välityksellä EU-johtajille pidetyn puheen. Zelenskyi sanoi tuolloin, että se voi olla viimeinen kerta, kun hän heille pystyy puhumaan.
– Sanotaan, että Ukrainalla on käynyt vuosien varrella huono herraonni. Nyt herraonni oli kuitenkin kohdallaan. Tuskin Petro Poroshenko tai muut Zelenskyin edeltäjät olisivat saaneet aikaan samaa vaikutusta.
Lähes välittömästi EU teki päätöksiä Ukrainan tukemisesta ja Venäjän vastaisista pakotteista. Päätösten toimeenpano ei jäänyt junnamaan EU-byrokratian rattaisiin, kuten Venäjä todennäköisesti oli laskenut.
Zelenskyi on pysynyt roolissaan, eikä hän ole yrittänytkään olla sotilasjohtaja.
Kuljun mielestä Zelenskyi muistuttaa monella tavoin Britannian toisen maailmansodan aikaista pääministeri Winston Churchilliä. Seikkailijaluonteinen ja julkisuushakuinen Churchill ei ollut vielä vuonna 1940 suurin suosikki pääministeriksi. Taipumattomuus ja kuuluisat puheet tekivät hänestä kuitenkin brittien taistelutahdon moottorin.
– Churchill oli kriisiajan johtaja, josta ei kuitenkaan tullut hyvää rauhanajan johtajaa, muistuttaa Kulju.
Vain aika voi näyttää, millainen ihminen ja poliitikko Zelenskyistä kuoriutuu.
Yhtäläisyyksiä talvisotaan – mutta myös eroja löytyy
Ukrainan tapahtumat muistuttavat talvisodan tapahtumakulkua. Esimerkiksi Neuvostoliiton ja Venäjän naapuriin kohdistama hiillostaminen ja uhkailu sekä retoriikka ovat olleet samanlaisia.
– Neuvostoliitto halusi vapauttaa Suomen työväestön äärioikeiston ikeestä. Samalla tavalla nyt ollaan menossa Ukrainaan vapauttamaan maa natseista. Historian kannalta ne ovat lähinnä irvokkaita väitteitä.
Erojakin löytyy. Talvisota päättyi rauhaan 105 taistelupäivän jälkeen. Ukrainassa 105. taistelupäivä on 9. kesäkuuta. Sota on nyt muuttunut kulutustaisteluiksi, ja rauhaa tuskin saadaan aikaan tuohon mennessä.
Josef Stalinilla oli kunniakas mahdollisuus lopettaa talvisota ennen kuin se olisi Suomen vuoksi joutunut sotatilaan muiden sen aikaisten suurvaltojen kanssa.
Kulju ei näe, että Vladimir Putinin johtamalla Venäjällä olisi kunniaansa menettämättä mahdollisuutta irrota Ukrainassa käytävästä sodasta. Tämä taas valitettavasti lisää joukkotuhoaseiden käytön todennäköisyyttä.
Vietnamin veroinen mullistus tiedonvälitykselle
Kuljun mielestä Ukrainan sota on tiedonvälitykselle yhtä merkittävä mullistus kuin Vietnamin sota. Televisio toi 1960-luvulla sodan julmuuden erityisesti amerikkalaisiin olohuoneisiin, nyt tapahtuvat kauheudet tulevat ihmisten kännyköihin.
Ukraina on onnistuneesti käyttänyt hyväkseen sosiaalista mediaa ja on rökittänyt Venäjän tällä rintamalla perinpohjaisesti. Ukrainan sota on ensimmäinen sota, joka tulee some-kanavia pitkin eurooppalaisten kännyköihin näin voimakkaasti.
– Nyky-Venäjän propaganda puolestaan on kuin talvisodan ajalta. Meille länsimaisille ihmisille se on täyttä puppua, mutta propaganda onkin tarkoitettu omalle väelle ja näyttää toimivan ainakin riittävissä määrin.
Tavoitteena on tavata Zelenskyi
Elämäkerran kirjoitusprosessia Kulju kuvailee poikkeukselliseksi.
– On erikoinen tunne yrittää saada haastattelua aikaan ihmiseltä, joka on tällä hetkellä maailmassa varmasti suurimman paineen alla. Samalla mietit, onko hän edes hengissä siinä vaiheessa, kun teos julkaistaan.
Mika Kulju on tavoitellut presidentin haastattelua suurlähetystön kautta myöhemmin ilmestyvään kansainväliseen painokseen.
Kansainvälisille markkinoille ilmestyy syksyyn mennessä myös puolenkymmentä muuta Zelenskyistä kertovaa kirjaa Amazonin katalogin mukaan. Useita kirjoja on jo ilmestynyt.
Päivitetty 20.5. kello 15.05 jutun loppua. Kuljun on tarkoitus saada Zelenskyin haastattelu kansainväliseen, ei suomalaiseen, painokseen.
Tähän artikkeliin kokoamme Venäjän aloittaman sodan tärkeimmät tapahtumat:
Ukrainan sotilasjohto on käskenyt lopettaa Mariupolin puolustamisen
Lue myös:
Voit keskustella aiheesta 21.5. kello 23:een asti.