Hyppää sisältöön

Tenonvuonossa tutkitaan vieraslaji kyttyrälohen lisääntymistä – nyt nelisenttiset poikaset painavat vuoden päästä jo 1–3 kilogrammaa

Tutkijat ovat pyytäneet kyttyrälohen poikasia nuotalla rantavedessä ja mitanneet ne. Tarkoituksena on saada lisää tietoa kyttyrälohen käyttäytymisestä.

Tutkijat pyytävät kyttyrälohen poikasia Tenonvuonossa tutkiakseen niitä.
Tutkijat pyytävät kyttyrälohen poikasia Tenonvuonossa tutkiakseen niitä.
Anni-Saara Paltto,
Susanna Guttorm

Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii kyttyrälohen viime kesän kudun poikasia Tenonvuonossa Pohjois-Norjassa. Poikaset ovat eläneet talven Suomen ja Norjan rajajoessa Tenossa ja uivat nyt mereen syömään ja kasvamaan.

Kyttyrälohia nousi Tenojokeen viime kesänä ennätyksellisen paljon. Tutkijoiden mukaan Euroopan suurimmassa lohijoessa oli kesän lopulla huomattavasti enemmän kyttyrälohia kuin Tenojoen alkuperäistä lohikantaa, Atlantin lohta.

Kyttyrälohen poikaset ovat nyt reilun 3,5 sentin mittaisia ja 0,2 gramman painoisia, mutta ne kasvavat meressä hurjaa vauhtia, Luken tutkimusassistentti Mikko Kytökorpi kertoo.

– Seuraavan vuoden ne syövät meressä, ja ensi vuonna niiden on tarkoitus tulla tänne takaisin. Aikuinen kyttyrälohi on 1–3 kilogramman painoinen, kun se tulee takaisin jokeen.

Tutkijat ovat pyytäneet kyttyrälohen poikasia nuotalla rantavedessä ja mitanneet ne. Tarkoituksena on saada lisää tietoa siitä, miten kyttyrälohi käyttäytyy. Se eroaa selvästi Tenojoen omasta lohikannasta.

– Atlantin lohi on joessa 2–5 vuotta, eli se menee vähän isompana mereen, sellaisena 15–20 senttisenä smolttina. Kyttyrälohi on vain yhden talven joessa ja menee heti pienenä mereen, kertoo Kytökorpi.

Luken tutkijat Mikko Kytökorpi ja Annelea Vuontela nuottaavat kyttyrälohen poikasia Tenovuonossa.
Mikko Kytökorpi ja Annelea Vuontela tutkivat nuotalla pyytämiään kyttyrälohen poikasia. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Kyttyrälohen hävittäminen on haastavaa

Kyttyrälohi on alkujaan Tyynenmeren pohjoisosien laji, joka on Neuvostoliitossa ja Venäjällä tehtyjen istutusten myötä levinnyt vauhdilla Jäämereen laskeviin lohijokiin.

Kyttyrälohi elää vain kaksi vuotta. Jokeen noustuaan se muuttuu nopeasti pahanmakuiseksi ja kuolee kudun jälkeen. Silti sen pelätään valtaavan tilaa alkuperäiseltä lohikannalta. Sekä Norja että Suomi ovatkin laittaneet paljon resursseja kyttyrälohen estämiseen.

Luken tutkimusassistentti Mikko Kytökorpi istuu meren rannalla Tenonvuonossa Norjassa.
Luken tutkimusassistentti Mikko Kytökorpi ei usko, että kyttyrälohikantaa voi kokonaan hävittää pohjoisen lohijoista. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Tutkimusassistentti Mikko Kytökorpi ei usko, että kyttyrälohikanta pystytään kokonaan hävittämään pohjoisten lohijoista. Kun aikuiset kyttyrälohet nousevat jälleen merestä jokeen, ne eivät välttämättä palaa synnyinjokeensa, vaan osa harhailee viereisiin jokiin. Sillä tavalla ne selviytyvät ja levittäytyvät, kertoo Kytökorpi.

– Leviämistä voi varmaan jossain määrin hidastaa ja rajoittaa, mutta täysi pysäyttäminen ja poistaminen voi olla äärimmäisen haastavaa.

Tänä kesänä Tenojokeen ei odoteta yhtä suurta määriä kyttyrälohia kuin viime kesänä. Seuraava suuri kyttyrälohiaalto Tenojokeen on odotettavissa vuonna 2023, kun nyt mereen suuntaavat poikaset palaavat takaisin.

Ylen aamu -lähetyksessä 24.5.2022 kerrottiin kyttyrälohen tutkimisesta Tenonvuonossa. Toimittaja Inger-Elle Suoninen haastatteli lähtetyksessä Luonnonvarakeskuksen tutkijaa Mikko Kytökorpea.

Korjattu 25.5. klo 12.55 kyttyrälohen poikasen paino 0,2 grammaksi.

Suosittelemme sinulle