Maankäyttösektori tuotti viime vuonna ensi kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin varastoi niitä. Sektoriin kuuluvat maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo, että maankäyttösektorin muuttuminen päästöjen lähteeksi on erittäin merkittävä käänne.
– Se horjuttaa meidän osaltamme hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista.
Hiilinielujen varaan on laskettu paljon, kun Suomi pyrkii täyttämään ilmastotavoitteita. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Lisäksi EU asettaa muita ilmastotavoitteita.
Ilmastopaneelin mukaan Suomi ei lukujen perusteella saavuta EU:n asettamaa maankäyttösektorin nettonielutavoitetta.
Ollikainen korostaa, että nettonielun karkaamisesta voi tulla veronmaksajille iso lasku.
– EU-tavoitteiden osalta meille tulee sanoisiko kohtuullinen lasku, jos tilanne säilyy tällaisena. Yksikkönä on miljardi. Tämä on todella vakava paikka.
Kustannuksia syntyy, jos nieluyksiköitä pitää ostaa EU:n sisäisiltä markkinoilta. Lisäksi päästöjä pitää vähentää enemmän muilla sektoreilla esimerkiksi liikenteessä, lämmityksessä ja maataloudessa. Jos päästövähennyksiä ei saada tehtyä muualta, on ostettava päästöoikeuksia.
– Odotimme, että nielu pikemminkin supistuu kuin kasvaa, kun hakkuut olivat aikamoiset viime vuonna. Se, että mentiin ihan päästöpuolelle, oli yllätys, Ollikainen sanoo.
Suomi voi vielä yrittää parantaa tilannetta. Nopeinta olisi vähentää hakkuita voimakkaasti mutta se olisi myös kova, hankala ja kallis toimi. Lannoituksella voidaan lisätä metsien kasvua nopeasti, mutta se vaatisi taloudellisia kannustimia.
Metsäkadosta pitää Ollikaisen mukaan päästä eroon ja suometsien kunnostusojitukset lopettaa. Metsäkatoa syntyy, kun metsiä kaadetaan rakentamisen tai peltojen tieltä.
– Tämä on niin hirveän huono tilanne. Juuri nyt tuntuu siltä, että vaikka tehtäisiin radikaalejakin toimia, niin ihan hevillä nielu ei vaaditulle tasolle parane.
Ollikainen moittii tekeillä olevaa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa. Suunnitelmassa määritetään keinot, joihin panostamalla vähennetään maankäyttösektorin ilmastopäästöjä sekä vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja
– Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on ihan toisesta maailmasta. Tähän tilanteeseen nähden se pitäisi heittää romukoppaan ja tehdä oikea nielunpelastusohjelma. Se on ihan välttämätöntä.
Metsät ovat yhä hiilinielu, mutta entistä pienempi
Maankäyttösektorin päästöt ylittivät poistumat eli eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän yli kahdella miljoonalla hiiliekvivalenttitonnilla, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot.
Maankäyttösektorin kääntyminen nettonielusta nettopäästölähteeksi johtuu Luonnonvarakeskuksen mukaan ennen kaikkea puuston kasvun alenemisesta, joka on pyritty ottamaan huomioon pikaennakossa. Lisäksi muutokseen vaikuttivat lisääntyneet hakkuut.
Ennakkotiedon mukaan hakkuukertymä kasvoi 10 prosenttia edellisvuodesta.
Luonnonvarakeskus toteaa tiedotteessaan, että metsät olivat edelleen nettonielu, mutta muiden maankäyttöluokkien päästöt olivat metsien nettonielua suuremmat.
– Metsät ovat edelleen hiilinielu, mutta puuston kasvun vähenemisestä ja lisääntyneistä hakkuista kuitenkin seuraa, että nielu on pienentynyt. Tämä näkyy pikaennakon tuloksissa, korostaa erikoistutkija Tarja Tuomainen Luonnonvarakeskuksesta tiedotteessa.
Tilastokeskuksen laskelmassa biomassan kasvut ja valtakunnan metsien inventoinnin tilavuuskasvut on laskettu eri menetelmillä, minkä vuoksi ennakkotulosta ei voi verrata edellisten vuosien metsänieluun.
Venäjän-tuonnin korvaaminen lisää hakkuita
Ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia totesi Tilastokeskuksen tiedotustilaisuudessa, että maankäyttösektorin muuttuminen päästölähteeksi vaatii politiikkatoimien tarkastelua.
– On tärkeää ymmärtää, miksi metsän kasvu on hitaampaa. On arvioitu, että ilmaston lämpenemisen myötä metsien kasvu saattaa ennemminkin kiihtyä. Lisäksi on katsottava mihin gepoliittinen tilanne johtaa hakkuiden osalta.
Puun tuonnin tyrehtyminen Venäjältä voi johtaa siihen, että hakkuut kasvavat Suomessa. Näin ollen metsien hiilinielu voi pienentyä myös jatkossa.
Markku Ollikaisen mukaan metsäteollisuuden pitäisi harkita, korvataanko Venäjän-tuonti kotimaisilla hakkuilla vai pyritäänkö tuomaan korvaavaa puuta muualta EU:n piiristä, jossa ilmastopolitiikka on voimassa.
LUKE: hakkuutavat voivat alentaa metsien kasvua
Luonnonvarakeskus arvioi, että hakkuutavat ovat voineet alentaa metsien kasvua 2000-luvulla.
Puuston keskimääräinen uudistamisikä on alentunut eli puita hakataan aiempaa nuorempina. Myös puiden keskiläpimitta on entistä pienempi uudistushakkuiden aikaan.
– On viitteitä siitä, että hakkuutavat ovat muuttumassa kasvua alentavalla tavalla mutta voi olla kyse myös tuhojen korjuuhakkuiden vaikutuksesta, Luonnonvarakeskus toteaa.
Esimerkiksi Pohjois-Suomessa harvennushakkuut ovat Luken mukaan aiempaa voimakkaampia, mihin ovat vaikuttaneet myös lumituhot.
Energiapäästöt ovat suurimmat
Kokonaispäästöt laskivat viime vuonna 0,2 prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan. Vertailuvuodesta 1990 päästöt laskivat 33 prosenttia.
Energiasektori on Suomen suurin päästölähde, ja se vaikuttaa merkittävästi kokonaispäästöjen vuosittaiseen vaihteluun. Vuonna 2021 energiasektorin päästöt olivat 34 miljoonaa hiiliekvivalenttitonnia eli vajaan prosentin edellisvuotta alhaisemmat. Päästöjä vähensivät muun muassa turpeen käytön vähentyminen sekä liikennepolttoaineiden bio-osuuden kasvu.
Sektorin päästöt vähenivät vaikka energian kokonaiskulutus nousi kuusi prosenttia. Tämä johtuu siitä, että energiankulutusta lisäsi pääasiassa uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntyminen.
Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat neljä prosenttia edellisvuodesta.
Lue lisää:
Venäjän puun korvaaminen kotimaisella voi viedä Suomen hakkuut kestävyysrajalle
Voit keskustella aiheesta torstaihin 26.5. klo 23:een asti.