Liian raskas kaasujalka on puhuttanut jälleen tänä keväänä.
Esimerkiksi Suomussalmella tapahtui vajaa kuukausi sitten kuolonkolari, joka johtui liian suuresta ajonopeudesta. Viikkoa myöhemmin nuori kuljettaja ajoi 80 km rajoitusalueella 133 kilometriä tunnissa.
Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtosen mukaan ylinopeus näyttelee erittäin merkittävää osaa kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien syynä.
Esimerkiksi vuonna 2020 tutkituista moottoriajoneuvojen kolarien pääaiheuttajista kolmannes ja yksittäisonnettomuuksien kuljettajista seitsemän kymmenestä ajoi vähintään 10 kilometriä tunnissa ylinopeutta.
Mikä saa kuskin ajamaan ylinopeutta, vaikka riskit ovat tiedossa? Pyysimme ammattikuskia ja liikennepsykologia pohtimaan asiaa.
"Tuntuu aina pahalta, kun lähtee lapasesta"
Rallin Suomen mestari, kajaanilainen Oskari Heikkinen harjoittelee SM4-sarjaa varten auton hallintaa suljetulla radalla ja ajaa mutkaan 60 kilometrin tuntivauhtia. Auto pysyy hyvin hallinnassa.
Kun Heikkinen lisää vauhtia kymmenen kilometrin verran, ei auto tahdo pysyä käsissä, vaikka rattia on pyöritelty Suomen lisäksi myös Euroopassa asti.
Auton käsittely ei onnistu ammattilaiseltakaan enää 80 kilometrin tuntivauhdissa testiradan mutkassa. Joskus auto on livennyt käsistä kisassakin.
– Se tuntuu aina pahalta, kun lähtee lapasesta. Yleensä vauhtia on ollut silloin liikaa. Siinä odottaa vain ryminän loppumista, Heikkinen kuvailee.
21-vuotias Heikkinen on ajanut rallia seitsemän vuotta. Lisäksi hän on tavallinen tienkäyttäjä kuten moni muukin.
Heikkinen arvelee, että liian kovaa ajaminen voi toisinaan johtua tunnekuohusta. Joskus ratissa kanavoidaan tunteita.
– Me ihmiset olemme melko primitiivisiä olentoja, ja joskus tunnekuohua voi helpottaa kovaa ajamisesta saatavalla adrenaliiniryöpyllä.
Myös liikennepsykologi tunnistaa ilmiön.
Tunteet näkyvät ratissa
Liikennepsykologi Sari Kukkamaa sanoo, että liikenne ei poikkea muusta elämästä siinä mielessä, että samat käyttäytymisen lainalaisuudet pätevät sielläkin.
– Ärtyneenä jotkut lähtevät juoksemaan, toiset kuuntelevat musiikkia ja jotkut sitten ajavat autoa. Näillä kaikilla keinoilla tunne voi lievittyä, vaikkei keino olisikaan oikea.
Kukkamaan mukaan myös iloa tai innostuneisuutta ilmaistaan ylinopeudella. Voimakkaan tunteen vallassa on kuitenkin vaikea toimia järkevästi.
Liikennepsykologi arvioi, että yleensä auton kautta ilmaistaan tai puretaan tunnetta, ei käsitellä. Hänestä olisikin parempi, jos tunne käsiteltäisiin.
Heikkinen kertoo saavansa omat tunteet käsiteltyä ralliauton ratissa. Liikenteen seassa mennään lain puitteissa oman ja muiden turvallisuuden vuoksi.
Riskialtis ajaminen liittyy myös persoonallisuuteen. Elämyshakuisuus, impulsiivisuus ja nopea kyllästyminen lisäävät tällaista käyttäytymistä. Nuorilla kuskeilla piirteet usein korostuvat, kertoo liikennepsykologi.
Lue seuraavaksi: Kokeile, pääsisitkö autokoulun teoriakokeesta läpi: tässä testissä on pari kinkkistä kysymystä, ja vain yksi saa mennä väärin
Ovatko tunteet vaikuttaneet sinun liikennekäyttäytymiseesi? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 27.5. kello 23:een asti.