Lapissa on tällä hetkellä 730 ukrainalaista, jotka ovat hakeneet tilapäistä suojelua. Valtaosa heistä asuu Kemissä, Kemijärvellä tai Rovaniemellä, sanoo Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ritva Metsälampi.
Lapissa toimii vastaanottokeskuksia Kemijärvellä, Kemissä ja Rovaniemellä. Metsälammen mukaan noin 580 ukrainalaispakolaista asuu näissä vastaanottokeskuksissa tai niiden läheisyydestä vapailta markkinoilta vuokratuissa asunnoissa.
Perhe- tai tuttavamajoituksessa asuu noin 160 pakolaista. Heitä on erityisesti Kemi-Tornion alueella, Rovaniemellä ja Kemijärvellä, mutta myös useissa muissa kunnissa ympäri Lappia.
Ritva Metsälammen mukaan Suomeen tulee jatkuvasti uusia ukrainalaisia pakolaisia, vaikka sotatoimet ovat laantuneet monissa paikoissa.
– Tämän päivän tiedon mukaan noin tuhat uutta rekisteröintiä on päivittäin Suomen tasolla, ja se näkyy sitten myös täällä. Lapissa tulee keskuksiin viikoittain uusia asiakkaita.
Paluumuuttajia on ollut vielä vähän. Metsälammen mukaan Lapista on palannut Ukrainaan vasta yksittäisiä ihmisiä.
– Lapin alueelta ei ole ollut paljon lähtijöitä. Toki jonkun verran on palannut ihmisiä erilaisista henkilökohtaisista syistä Ukrainaan tai lähialueille.
Vastaanottokeskuksen palveluihin kuuluu se, että pakolaiset pääsevät asumaan peruskalustettuun asuntoon. Asunnosta löytyvät esimerkiksi sängyt ja keittiön peruskalustus.
– Meillä on aloituspakkaus, jossa on erilaisia päivittäisen toiminnan tavaroita. Siihen kuuluvat petivaatteet, lakanat, lamput kattoihin, verhot ikkunoihin ja matot lattioille.
Sen sijaan kulutustavaroita, kuten esimerkiksi mikroaaltouuneja, radioita ja televisioita, asuntoihin saadaan lähinnä lahjoituksena. SPR ottaa edelleen vastaan tällaisia tavaroita.
– Osa lahjoitustavaroista on kulkenut vastaanottokeskuksen kautta asiakkaille, ja osa tavaroista on mennyt suoraan heille muiden verkostojen kautta. Tämä avustustyö, mitä koko Lapin alueella on tehty, on ollut äärettömän merkittävä. Esimerkiksi Kemissä ja Kemijärvellä lahjoitusvaroilla on pystytty kalustamaan asuntoja todella paljon.
Jokaisen vastaanottokeskuksen piirissä ovat peruskoulut käynnistyneet ukrainalaisille lapsille. Lapissa kaikki halukkaat ovat jo päässeet koulun penkille ainakin Rovaniemellä, Kemissä ja Kemijärvellä.
Osa ukrainalaisista lapsista käy kuitenkin etäkoulua Ukrainaan vielä tämän kevään ajan. Metsälammen mukaan Lapissa kaikki siirtyvät suomalaiseen perusopetukseen todennäköisesti ensi syksynä.
Julma sota näkyy mielenterveydessä
Sota Ukrainassa on ollut julmaa. Siviilejä on pommitettu, ammuttu ja raiskattu varsinkin viime aikoina, kun Venäjän hyökkäys on kohdannut kovempaa vastarintaa. Julmuuksien aiheuttamat traumat näkyvät myös pakolaisten mielenterveydessä.
– On ihan selvä asia, että osa on hyvinkin traumatisoituneita sodan takia. Moni on joutunut jättämään perhettään sinne. Kuitenkin me olemme pystyneet antamaan palveluita aika nopeallakin aikataululla. Meillä on ohjaajia, jotka kulkevat ihmisten kodeissa ja keskustelevat heidän kanssaan. Tarvittaessa me pystymme myös ostamaan psykososiaalisia palveluita heille.
Toisen maailmansodan aikana suomalaiset monet joutuivat kokemaan hyvin traumaattisia asioita, mutta siihen aikaan niistä ei saanut puhua ainakaan julkisesti ja varsinkaan mitään traumaterapiaa ei ollut tarjolla. Metsälammen mukaan ukrainalaisten sotatraumat otetaan esille, jos niitä tulee tietoon.
– Kun he käyvät meidän sosiaalityöntekijän tai terveydenhoitajan vastaanotolla keskustelemassa omista asioistaan, niin sieltä lähtee asioita purkaantumaan. Ei välttämättä heti alussa, koska tilanne on vaikea, kun he pyrkivät käynnistämään täällä arjen toimintaa, mikä vie voimavaroja. Mutta aina kun asioita tulee tietoon, pyrimme auttamaan.
Tässä työssä vastaanottokeskukset tekevät yhteistyötä myös sellaisten järjestöjen ja muiden organisaatioiden kanssa, jotka pystyvät tukea ja apua antamaan.
Tuen antaminen vaatii kuitenkin aikaa, sillä auttaminen voi tapahtua vasta sen jälkeen, kun autettava luottaa auttajiin.
– Siihen luottamukseen tarvitaan joskus useampiakin tapaamisia. Erilaisissa yhteyksissä tullaan tutuiksi. Kun luottamus syntyy, sitten asioita ruvetaan käymään läpi laajemminkin. Sieltä ehkä sitten löytyy niitä todellisia syitä, mihin pyritään puuttumaan yksin tai muiden organisaatioiden kanssa. Mutta sen luottamuksen rakentaminen vie oman aikansa.
Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.
Lue myös
Ensimmäiset ukrainalaiset pakolaiset saapuivat Kemiin – nyt tarvitaan lamppuja, leluja ja pyöriä