BRYSSEL Miltä tuntuu, kun työpuhelinta ei voi koskaan sulkea?
Sitä voi kysyä Reetta Härönojalta.
Hän on niin sanottu antici-virkamies. Sanahirviön taakse kätkeytyy kirkas työnkuva: pysyä kärryillä kutakuinkin kaikesta. Härönoja on Brysselissä EU-suurlähettiläs Markku Keinäsen "oikea käsi ja vasen jalka".
Hän ei ole sulkenut puhelintaan sen jälkeen, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin piti Ukrainan vastaisen vihapuheensa helmikuun 21. päivänä ja lähetti kolme päivää myöhemmin joukot tappo- ja ryöstöretkelle rajan yli.
Itse asiassa Härönoja ei ole sulkenut työpuhelintaan viiteen vuoteen.
– Kännykkä on kasvanut käteen kiinni. Asioita tapahtuu milloin tahansa, keskellä yötäkin. On pakko päivystää, hän sanoo.
Siinä se puhelin nytkin on. Kädessä, valmiina.
"Tässä tietää melkein kaikkien kannat melkein kaikkiin asioihin"
Härönoja istuu Suomen EU-edustuston kokoushuoneessa Brysselissä ja laskee puhelimen pöydälle Iittalan Teema-kahvikupin viereen. Kupissa lilluu automaattikahvi.
Kahvi on EU-virkamiesten öljyä, ja lähetystöneuvos Härönoja taas on öljyä EU-koneistossa.
– Tässä pestissä tietää melkein kaikkien jäsenmaiden kannat melkein kaikkiin asioihin. Hyvin harvoin tulee mitään yllätyksiä, Härönoja hymähtää.
Anticin tehtävä on pysyä kärryillä kaikesta valmistelusta, jota virkamiehet Brysselissä tekevät. Nimi on perua Paolo Anticilta, italialaiselta EU-virkamieheltä joka ideoi systeemin 70-luvulla.
Härönoja seuraa, neuvottelee ja valmistelee itsekin, istuu tuntikausia kokouksissa ja on linkki Suomen ja Brysselin välillä.
Hänellä on valtaisa suhdeverkosto.
– Brysselin asiat hoituvat niin että tunnetaan, puhutaan käytävillä, sovitaan. Kokouksissa lyödään viimeiset niitit.
Pakotteet nuijittiin nopeasti – kunnes törmättiin seinään
Tänä keväänä EU:n tärkein tehtävä on ollut valmistella Venäjälle talouspakotteita, jotta sen sotakoneisto kärsisi.
Viisi pakotepakettia meni hyvin. EU oli nopea, yhtenäinen ja tehokas. Mutta kuudes paketti eli venäläisen öljyn täysi tuontikielto jäi jumiin, kun Unkari veti käsijarrusta. Se ei ollut Härönojalle yllätys.
– Eurooppa on niin järkyttävän riippuvainen Venäjän energiasta.
Virkamiehet, komissio ja päämiehet ovat yrittäneet avata solmua. Helmikuun 21. päivän jälkeen Härönoja on ollut melkein tauotta töissä.
Vaikka sota nostattaa tunteita, kokouksissa tunteet ovat pysyneet kurissa. Virkamiestyöryhmät ovat kasvottomia myllyjä, jotka jauhavat kantoja jotta poliitikot voivat astua kokoussaliin ja sanoa NEIN! tai OUI!.
– Meidän työmme on kaiken taustalla ja näkymätöntä. Pääministeri on se, jolla on vastuu viimeisestä sanasta siellä salissa, Härönoja sanoo.
Suomea arvostellaan aika ajoin passiivisuudesta EU:ssa, mutta pakotteissa se on ollut määrätietoinen.
– Suomi on ajanut voimakkaita toimia. Selkeä linja on helpottanut meitä virkamiehiä.
Sota on mennyt ihon alle
Sota on iskenyt iholle ja luikerrellut orvaskeden alle.
– Tämä kevät on ollut raskainta aikaa mun työurallani. Euroopassa on sota, se on hirveää, Härönoja sanoo.
– Ihan jokaista lauantaita ja sunnuntaita en ole ollut töissä, mutta melkein. Ensin väännät kaksitoista tuntia pakotteista, eikä siinä ehdi miettiä muuta.
– Sitten pääsee kotiin, avaa telkkarin ja näkee miten Butšassa tapetaan ihmisiä.
Vaikka kuudes paketti on jumittanut, Härönoja sanoo olevansa ylpeä EU:sta.
– On melkein käsittämätöntä, millä vauhdilla pakotepaketit ovat tulleet ja miten hyvin EU-rintama on pitänyt. Se on yllättänyt iloisesti, hän sanoo.
Tämäkö on sitä työtä, jolla on merkitystä?
– Pakotteet ovat EU:n ulkopolitiikan keskeisin työkalu, ja nyt niitä on päässyt itsekin tekemään. Heti aluksi päätettiin Venäjän keskuspankkivarojen jäädyttämisestä ja ilmatilan sulkemisista. Ne olivat isoja juttuja, jotka vaikuttivat heti.
Tätä huippukokousta on valmisteltu viikkoja
Tänään maanantaina Brysselissä alkavaa EU-huippukokousta virkamiehet ovat valmistelleet viikkoja.
Ukraina on asia numero yksi. Listalla on sotaa ja rauhaa.
Listalla on yhdeksän miljardin euron jälleenrakennustuki ja se, miten saada viljaa Ukrainasta Afrikkaan, ettei nälänhätä synnytä uutta pakolaisaaltoa.
Lisäksi puhutaan energiasta. EU on sallimassa lisäinvestoinnit fossiiliseen energiaan, mutta yrittää samalla löytää nykyisestä budjetista lisämiljardeja myös uusiutuvaan energiaan.
Suomi kannattaa tukea Ukrainalle ja vastustaa paluuta fossiilisiin. Kun pääministeri Sanna Marin (sd.) hieroo sopua Unkarin pääministerin Viktor Orbánin ja puheenjohtajamaa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa, Härönoja on lähellä.
– Me anticit istutaan EU-johtajien viereisessä huoneessa. Salista käy virkamiehiä kertomassa, mitä johtajat puhuvat.
Vielä kaksi kokousta, sitten puhelin sammuu
Huippukokous on Härönojalle toiseksi viimeinen. Juhannuksena on viimeinen.
Hän on ollut antici viisi vuotta – EU-uralla 23 vuotta – ja palaa heinäkuussa Suomeen.
Sitten puhelinta ei tarvitse enää pitää koko ajan päällä.
– Ensin tehtiin Suomen puheenjohtajakautta. Sitten tuli korona ja nyt sota. Normaaliaikaa ei ole ollut viiden vuoden aikana kertaakaan.
Mutta viime vuodet ovat olleet unelmien täyttymys.
– Olen EU-nörtti. Tämä oli mulle unelmaduuni.
EU-johtajien huippukokous pidetään Brysselissä maanantaina ja tiistaina 30.–31. toukokuuta. Yle seuraa kokousta paikan päällä ja uutisoi päätökset verkkosivuilla, televisiossa ja radiossa.