Hyppää sisältöön

Valmiuslain piti suojata itäraja pikaisesti Venäjän mahdollisilta "ilkeyksiltä" – nyt muutokset jumittavat eduskunnassa

Valmiuslain ja rajavartiolain muutoksilla varaudutaan tilanteeseen, jossa Venäjä käyttäisi siirtolaisjoukkoja painostuskeinona itärarajalla.

Suomen ja Venäjän välinen rajalinja Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä toukokuussa 2022. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Valmiuslain muutokset ovat pattitilanteessa eduskunnassa.

Hallitus tarvitsee opposition tukea, jotta valmiuslain uudet hybridiuhkia koskevat pykälät saadaan nopeasti voimaan.

Venäjän pelätään tekevän monenlaista kiusaa, kunnes Suomen Nato-jäsenyys on hyväksytty jäsenmaissa. Kaikki puolueet ovat pitäneet tärkeänä Suomen rajan suojaamista Venäjän vaikuttamisyrityksiltä.

Perustuslakivaliokunta linjasi viime viikolla, että muutosten eteneminen vaatii taakseen viiden kuudesosan määräenemmistön.

Perussuomalaiset on sanonut useita kertoja, ettei se tule hyväksymään esitystä, joka ei sisällä turvapaikkahaun keskeyttämistä tilanteessa, jossa Suomen rajoille tuodaan joukoittain siirtolaisia. Myös kokoomus on vaatinut hakemusten vastaanottamisen keskeyttämistä.

Kokoomuksen ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi Helsingin Sanomissa perjantaina (siirryt toiseen palveluun), että hän on keskustellut pääministeri Sanna Marinin (sd.) kanssa, ja esittänyt, että puolueiden puheenjohtajat käsittelisivät asiaa.

Ylen tietojen mukaan neuvottelulle etsitään sopivaa ajankohtaa.

Kristillisdemokraatit tukivat maanantaina Orpon esitystä parlamentaarisesta ryhmästä, jossa tilannetta yritettäisiin ratkoa.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah pitää valmiuslain ja rajavartiolain muutoksia sekavina ja osin päällekkäisinä. Hän vaatii niiden käsittelyä yhdessä.

Rajavartiolain muutokset ovat vielä lausuntokierroksella eikä niistä ole annettu esitystä eduskuntaan.

Perustuslakivaliokunta: Poikkeusolojen määritelmää ja soveltamisalaa täsmennettävä

Perustuslakivaliokunta sai viime keskiviikkona valmiiksi lausuntonsa valmiuslain muutosesityksestä. Valiokunta katsoi, että muutos pitää säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Perustuslakivaliokunta ei nähnyt estettä valmiuslain muutoksen säätämiselle kiireellisenä. Tällöin uudistusta ei tarvitse jättää lepäämään vaalien yli.

Perustuslakia koskeva lakiesitys voidaan julistaa täysistunnossa kiireelliseksi vähintään viiden kuudesosan kannatuksella. Tämä jälkeen esitys voidaan hyväksyä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Kaksi rajavartijaa kävelee rajavyöhykkeellä piikkilanka-aidan vieressä Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Jos kiireelliseksi julistamiseen vaadittavaa kannatusta ei saada kasaan, perustuslakia koskeva muutos jää lepäämään vaalien yli ja uusi eduskunta käsittelisi asiaa. Eduskuntavaalit järjestetään vajaan vuoden päästä, huhtikuussa 2023.

Valmiuslain poikkeusolojen määritelmää täydennettiin esityksessä erilaisilla hybridiuhilla.

Perustuslakivaliokunta piti esityksen uutta poikkeusolojen määritelmää liian laajana ja sen soveltamisalaa epämääräisenä, ja halusi, että mietinnön tekevä puolustusvaliokunta täsmentää vielä tätä kohtaa.

Esityksen mukaan Maahanmuuttovirastolla olisi myös oikeus ottaa käyttöönsä yksityisiä kiinteistöjä poikkeusoloissa.

Oppositio: Muut pykälät tarpeettomia, kun keskeytys laissa

Rajaturvallisuutta pyritään parantamaan myös jutun alussa mainitun rajavartiolain muutoksilla.

Esityksen mukaan ihmisiltä voitaisiin poikkeusoloissa tilapäisesti kieltää oikeus oleskella ja liikkua tietyllä paikkakunnalla tai alueella rajan läheisyydessä.

Lisäksi turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voitaisiin keskittää vain tietylle rajanylityspaikalle.

Rajaviranomaisille taas annettaisiin oikeus ottaa yksityisomistuksessa olevia kiinteistöjä ja muuta omaisuutta käyttöönsä korvausta vastaan. Kiinteistön käyttöönotto ei vaatisi poikkeusoloja ja valmiuslakia, vaan pykälä tulisi normaaliin lainsäädäntöön.

Rajavartiolakiin lisättäisiin myös mahdollisuus rakentaa esteitä, kuten raja-aita rajavyöhykkeelle.

Valmiuslain ja rajavartiolain muutoksilla varaudutaan tilanteeseen, jossa Venäjä käyttäisi siirtolaisjoukkoja painostuskeinona itärarajalla, puhutaan hybridivaikuttamisesta. Näin tapahtui vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana.

Oppositio on vaatinut, että turvapaikkahakemusten vastaanotto pitäisi voida keskeyttää kokonaan tällaisessa tilanteessa ja Suomen rajat sulkea. Tällä tavoin osaa valmius- ja rajavartiolain uusista pykälistä ei tarvittaisi lainkaan.

Oikeusministeriö ja sisäministeriö kysyivät EU-komission kantaa ennen valmiuslakiesityksen antamista, koska kyse on perus- ja ihmisoikeuksiin puuttumisesta.

Komission kanta oli, että rajan sulkeminen kokonaan tai turvapaikkahakemusten keskeyttäminen eivät ole EU-lain mukaan mahdollisia edes poikkeusoloissa.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een asti.

Lue lisää:

Jos lakimuutos menee läpi, viranomaiset voivat pian ottaa käyttöönsä yksityisiä omakotitaloja – näissä tilanteissa pykälää voidaan soveltaa

PS vaatii Suomen rajoja kiinni siirtolaisjoukon edessä: Miksi tämä on mahdollista Puolassa? Sisäministeri syytti oppositiota hybridivaikuttamisesta

Rajavartiolaitokselle kaavaillaan oikeutta ottaa kiinteistöjä käyttöön ilman poikkeusolojen julistamista

Hallitus vei eduskuntaan hybridiuhkia torjuvan valmiuslain "puolikkaan" – itärajan masinoidun maahantulon pykälät ovat yhä kesken

Oppositio ei hyväksy hallituksen esitystä valmiuslaista sellaisenaan – Purra: Suomen voitava kieltäytyä turvapaikkahakemusten vastaanottamisesta

Analyysi: Suomi varautuu pikavauhtia Venäjän laajamittaiseen ilkeilyyn – Nato-pohdinnan varjossa valmistaudutaan hybridi- ja kyberuhkiin

Suosittelemme sinulle