Maria Baranova on lentänyt haastattelua edeltävänä iltana Münchenistä Helsinkiin. Hän on vain piipahtamassa Suomessa. Tänne hänet toi Helsingin kansainvälinen balettikilpailu, jonka loppugaalassa hän esiintyy.
Tapahtuma on Baranovalle erityinen. Hän voitti kilpailun juniorisarjan 13 vuotta sitten vain 17-vuotiaana.
Voiton jälkeen Baranova sai nopeassa tahdissa kiinnityksen Hampurin balettiin, Suomen kansallisbaletin ensitanssijaksi ja Bostonin balettiin, kunnes siirtyi nykyiseen työpaikkaansa Baijerin valtionbalettiin Müncheniin.
Baranovasta tuli suomalainen maailmantähti.
Jos on liian mukavaa, ei kehity
Baranova pitää kilpailuja tärkeänä, joskaan ei ainoana tienä menestykseen. Kilpailemalla voi kuitenkin päästä eroon peloista ja oppia jotain siitä, miten näyttämöllä reagoi kovaan stressiin.
Helsingin kansainvälisessä balettikilpailussa stressin vaikutuksia voi testata sekä junioreiden (15–19-vuotiaat) että senioreiden (20–25-vuotiaat) sarjoissa. Ohjelmassa on klassista balettia ja nykytanssia ja jaossa useita palkintoja, joista suurin on 20 000 euroa.
Baranovan mukaan kilvoitteleminen tai kilpailuhenki on tärkeä osa ammattia.
– Ilman sitä ei kehity. On liian mukavaa. On tärkeätä, että on hyviä tanssijoita ympärillä ja hyvä taso. Sitä täytyy pitää yllä, Baranova sanoo.
Baranova on nyt 30-vuotias ja kulkenut pitkän matkan siitä, kun aloitti balettiharrastuksen kolmevuotiaana. Hän kertoo tehneensä todella paljon töitä, jotta on siinä, missä nyt on.
– Balettitanssijan ammatti vaatii kuria. Vaikka olisi millainen fiilis, treeneihin pitää tulla joka päivä. Joskus ei jaksa, joskus ei halua, mutta motivaatio pitää löytää joka päivä.
Kehoa pitää kuunnella
Toisinaan Baranovalta kysytään, onko hän ehtinyt pitää nuoruudessaan lainkaan hauskaa. Baranovalle hauska tarkoittaa töitä harjoituksissa ja näyttämöllä.
– En voisi kuvitella elämääni toisella tavalla. En tiedä, olenko luopunut jostain vai en, minulle tämä on normaalia.
Normaalia on myös kipu. Kroppaa ei ole luotu sellaisiin aukikiertoihin tai jalan nostoihin, jotka lavalla näyttävät näennäisen helpoilta ja luonnollisilta.
– Kipu on jokapäiväinen osa ammattia. Sattuu sinne ja tänne. Kehoa pitää osata kuunnella: paljonko puskee, riittääkö tämä, pitääkö nyt pitää taukoa. Näinhän se on jokaisella urheilijalla.
Baranova tietää urheilusta. Hänen isänsä on ukrainalainen jalkapalloilija ja valmentaja Aleksander Baranov. Perhe muutti Ukrainasta Suomeen ennen Baranovan syntymää.
Sota on koko ajan mielessä
Viime ajat ovat olleet Baranovalle raskaita. Baranovan isovanhemmat asuvat edelleen Kiovassa. Vanhemmat ovat Helsingissä, mutta Ukrainassa on paljon sukulaisia ja ystäviä, jotka ovat joutuneet kärsimään Venäjän hyökkäyksestä.
– Sotatilanne on koko ajan mielessä, ja alussa oli todella vaikeaa ja pelottavaa. Pitää vain jatkaa elämistä ja toivoa, että kaikki rauhoittuu, Baranova sanoo ja jatkaa:
– Surkein olo on, kun tilanteelle ei itse pysty tekemään mitään. Voi vain odottaa ja katsoa ja uskoa, että tulee rauha. Se on ollut todella vaikeata meidän perheellemme.
Monet baletin kirkkaimmista tähdistä ovat venäläisiä. Myös Baranovalla on nykyisessä työpaikassaan useita venäläisiä kollegoita.
– Yritämme olla puhumatta töissä tilanteesta, koska se on vaikeaa kaikille, ei vain ukrainalaisille, vaan myös venäläisille.
Baranovan mukaan hänen työpaikkansa Baijerin valtionbaletti osoittaa kuitenkin tukea Ukrainalle: Taloa ympäröi sinikeltainen lippu.
Johtajalla suhde Putinin tyttäreen?
Baranovan työpaikka on ollut viime aikoina kansainvälisen huomion kohteena. Talon venäläinen johtaja Igor Zelensky erosi yllättäen tehtävästään huhtikuun alussa vedoten perhesyihin.
Muun muassa Der Spiegel -lehti, Guardian ja Forbes uutisoivat tiedoista, joiden mukaan eron syynä olisivat olleet johtajan läheiset suhteet Putinin tyttäreen Katerina Tihonovaan. Jutuissa kerrottiin, että Zelensky, joka ei ole sukua Ukrainan presidentille, olisi Tihonovan tyttären isä.
Mitä Baranova ajatteli, kun hän kuuli talonsa johtajan erosta?
– Kukaan ei tiedä, mikä lähdön syy oli. Ehkä se on hänen henkilökohtainen asiansa. Me emme voi periaatteessa sanoa siihen mitään. Kaikilla on omat syynsä, mutta olihan se meille vähän shokki, että ykskaks vaihtuu johtaja. Show must go on ja me jatkamme töitä.
Baranovan mukaan lähtöön ei liittynyt talon sisällä skandaalia. Sotatilanne on kuitenkin iso ja tärkein asia ja se, mikä painaa eniten.
Oliko päätös oikea?
– En tiedä, mikä tässä tilanteessa on oikeata, koska olen vain tanssija ja yritän tehdä työni parhaalla tavalla. Politiikka on eri asia.
“Ottakaa kaikki irti hetkestä”
Palataan vielä Helsingin kansainväliseen balettikilpailuun. Sen juniorisarjan alkuerissä kilpailee tänään tiistaina 15-vuotias Matleena Lundelin. Hän on seurannut Baranovan uraa etäältä. Baranova on yksi Lundelinin esikuvista.
– Hän on rohkaiseva esimerkki siitä, että Suomestakin voi päästä ulkomaille esiintymään, Lundelin sanoo.
Lundelin on aloittanut Baranovan tavoin balettiharrastuksen jo kolmevuotiaana. Lundelin käy Helsingin tanssiopistoa, josta myös Baranova on lähtöisin.
– Olen aina pitänyt baletissa siitä, että siinä pyritään täydellisyyteen. Siinä on siksi varaa kehittyä, Lundelin sanoo.
Lundelin on vielä nuori, eikä ole varma, mitä hän lopulta aikuisena tekee.
– Minulla on kuitenkin pienestä asti ollut haave, että pääsisin tekemään tätä ammattina. Jos voisi lähteä ulkomaille työskentelemään baletin parissa, se olisi tosi hienoa.
Lundelin treenaa kuusi kertaa viikossa ja tietää, että unelman saavuttaminen vaatii sinnikkyyttä. Matkan aikana ei pidä unohtaa, kuinka paljon baletista pitää.
Tähtiballerina Maria Baranovalla on nuorille kilpailijoille tärkeitä terveisiä.
– Nauttikaa hetkestä, ottakaa siitä kaikki irti. Ura on lyhyt ja se menee todella nopeasti. On vaikea kuvitella, että omasta voitostani on jo 13 vuotta. Pitää olla läsnä hetkessä. Mitä sen jälkeen tapahtuu, ei ole tärkeätä. Tärkeätä on elää ja tanssia hetkessä.
Kelpo neuvo ihan kenelle tahansa.
Helsingin kansainväliset balettikilpailut 6.6. asti Helsingin Kansallisoopperassa ja baletissa.
Kilpailun finaalia ja palkintojenjakoa voi seurata myös Ylen kanavilla:
Yle Areenassa 4.6. klo 19 ja Teemalla klo 20.
Yle Areenassa 5.6. klo 19 ja Teemalla klo 20.
Yle Areenassa 6.6. klo 19 ja Teemalla klo 21.
Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta 1.6. klo 23 asti.