Hyppää sisältöön

Venäläisöljyn tuonti EU:hun vähenee merkittävästi – viisi kysymystä ja vastausta öljyntuonnista

Euroopan maiden riippuvuus venäläisöljystä energialähteenä vaihtelee suuresti. Liettuassa ja Puolassa venäläisöljyllä katetaan neljäsosa kaikesta energiankulutuksesta.

Venäläisten säiliöalusten määrä Euroopassa vähenee. Kaksi kolmasosaa raakaöljystä tulee laivarahtina. Kuva: Ole Berg-Rusten / AOP

EU:n viime yönä julistaman venäläisen raakaöljyn tuontikiellon on määrä leikata tuontia 90 prosenttia vuoden loppuun mennessä.

Selvitimme, mitä tuoreet pakotteet merkitsevät kokonaisuudessaan.

Juttuun on haastateltu asiantuntijoina Suomen Pankin vanhempaa neuvonantajaa Laura Solankoa ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtajaa Petri Vuoriota.

1. Minkä verran pakotteet vaikuttavat öljyntuontiin?

Pakotteet vaikuttavat merkittävästi Venäjältä tuotavan raakaöljyn määrään.

– Komission tavoitteena on pysäyttää venäläisen öljyn tuonnista Euroopan unioniin 90 prosenttia vuoden loppuun mennessä, eli merkittävä määrä. Väliaikaiseksi poikkeukseksi jää putkikaasu, etenkin Unkarin osalta, sanoo Petri Vuorio.

– EU tuo Venäjältä noin neljänneksen raakaöljyn ja reilun kolmanneksen öljytuotteiden tuonnista. Tähän pakotteet puuttuvat, Laura Solanko toteaa.

2. Mitä uudet pakotteet merkitsevät?

Kuudes sanktiokierros kohdistuu meriteitse kuljetettavaan venäläiseen raakaöljyyn ja muihin öljyjalosteisiin. Tuontikielto ei toistaiseksi koske putken kautta toimitettavaa öljyä. Suomessa Neste on ilmoittanut aiemmin, että venäläisen raakaöljyn ostaminen loppuu vuodenvaihteeseen mennessä.

– Euroopan unionin jäsenvaltioille se tietää siirtymää muihin öljylaatuihin. Samalla ne merkitsevät Venäjälle merkittävää tulonmenetystä Euroopan unionista. Iso kysymys on se, miten paljon ja mihin hintaan Venäjä pystyy myymään tästä öljystä esimerkiksi Kiinaan ja Intiaan, sanoo Petri Vuorio.

3. Miten pakotteet vaikuttavat öljyn hintaan?

Raakaöljyn hinta nousi korkeimmilleen kahteen kuukauteen heti EU:n osittaisen tuontikiellon jälkeen. Kysyntä nousee lomakaudella samaan aikaan tarjonnan vähenemisen kanssa.

Pidemmällä aikavälillä tarkastellen raakaöljyn hinta on nyt yhtä korkealla kuin viimeksi vuonna 2008.

Kuva: Laura Merikalla / Yle

Myös Kiinan kasvava kysyntä nostaa hintaa.

– Todennäköisesti hinnoissa syntyy yhä edelleen painetta ylöspäin, vaikka markkinat ovatkin hinnoittelussaan jo osin ennakoineet nykykehitystä, Petri Vuorio sanoo.

– Venäläisen öljyn hinta laskee ja muiden laatujen hinta arvatenkin nousee, kertoo Laura Solanko.

Öljynkulutus riippuu myös muun muassa fossiilittomien polttoaineiden käytön lisääntymisestä. Siirtymä niihin vähentää öljyn kysyntää.

4. Miten helppoa on löytää vaihtoehtoja Venäjän öljylle?

Asiantuntijoiden mukaan putkiöljystä luopuminen on huomattavasti laivakuljetuksia hankalampaa.

– Öljy on maailmankaupan tuote, joten merikuljetuksiin nojautuva öljy on korvattavissa hintavaikutuksesta huolimatta. Tässä esimerkiksi Suomessa ollaan jo pitkällä ja venäläisestä öljystä on jo lähes luovuttu. Putkiöljyyn nojaavat toimitusketjut taas ovat haastavampia korvata, Petri Vuorio kertoo.

– Hankalaa toki, muttei mahdotonta, sanoo Laura Solanko.

Öljynviejämaiden järjestö OPEC päättää uusista tuotantomääristä torstaina.

5. Miten riippuvaisia eri maat ovat Venäjän tuontiöljystä?

EU-maiden riippuvuus Venäjältä tulevasta öljystä vaihtelee.

Osa maista sijaitsee sisämaassa, eikä voi tuoda meritse öljyä, joten vaihtoehtoisia öljyn toimittajia on niukasti. Statistan mukaan eniten Venäjästä riippuvainen on Slovakia. Tässä on kymmenen EU-maata, joiden öljyn tuonnista tuli vuonna 2020 eniten Venäjältä:

Maat eroavat senkin suhteen, miten merkittävä osuus kulutetusta energiasta tulee öljystä.

Vuonna 2020 EU:n keskiarvo oli 35 prosenttia, mutta joissakin maissa öljyn osuus oli jopa puolet – näin oli Kreikassa, Irlannissa ja Luxemburgissa. Suomen energiankulutuksesta tuli vuonna 2020 lähes neljäsosa öljystä.

Tietoja yhdistämällä huomaa, että esimerkiksi Slovakialle Venäjän tuonti on ollut merkittävä energian kokonaiskulutuksen kannalta. Se sai vuonna 2020 venäläisöljystä noin viidesosan energiastaan, Liettua ja Puola noin neljäsosan. Suomikin sai käyttämästään energiasta vuonna 2020 Venäjältä tuotetusta öljystä noin 16 prosenttia.

Voit keskustella aiheesta 1.6. kello 23:een saakka.

Lue myös:

EU-johtajat sopuun öljyn osittaisesta tuontikiellosta – pääministeri Marin: "Merkittävä askel eteenpäin sanktioissa"

Lähes neljä viidestä luopuisi venäläisestä energiasta hintojen noususta huolimatta

EU:n kaavailema öljypakote voi näkyä hinnoissa bensapumpulla – öljyn tuontikiellon vaikutus olisi Suomelle kuitenkin pieni

Suosittelemme sinulle