Kaksikielisyys on nuorten aikuisten näkökulmasta Vaasassa sekä valtti että haaste.
Tämä käy ilmi Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen loppuraportista, joka perustuu Vaasassa, Helsingissä ja Oulussa toteutettuihin 20–29-vuotiaiden ryhmähaastatteluihin.
Ruotsilla pärjääminen on ruotsinkielisille nuorille Vaasassa sekä veto- että pitovoimatekijä. Osa ruotsinkielisistä nuorista kertoi toisaalta pohtivansa muuttoa maahan, jossa suomen kielen taitoa ei tarvita.
Suomea äidinkielenään puhuvat nuoret taas pitävät kaupungin kielivaatimuksia myös ongelmallisina. Heidän muuttohalujaan lisääkin veto paikkakunnalle, jossa pärjää ilman ruotsin kielen taitoa.
Aikeet muuttaa pois Vaasasta liittyvät nuorilla aikuisilla ylipäänsä erityisesti työ- ja opiskelusuunnitelmillaan. Osa haastateltavista koki, että Vaasassa ei ole riittävästi työ- ja opiskelupaikkoja.
Kieli ei silti ole koko kuva
Kieliasian merkitys Vaasassa oli tiedossa, mutta yllätys oli, miten vahvana ruotsin rooli nähdään. Kielikysymys korostui Vaasassa aivan eri tavalla kuin Oulussa ja Helsingissä.
Vastauksissa tuli esiin näkemys siitä, että pärjätäkseen on osattava ruotsia yhtä hyvin kuin suomenruotsalaiset osaavat.
– Nuoret keskustelivat siitä, että kieli on toisaalta syy jäädä, mutta toisille se on peruste lähteä pois, sanoo tutkimusassistentti Eija Eronen.
Kieli ei kuitenkaan ole ainoa asuinpaikan valintaan vaikuttava tekijä. Vaasaan jäämisen puolesta puhuvat alueen viihtyisyys, työt, opinnot, sosiaalinen ilmapiiri ja kotiseuturakkaus.
– Vaasaa pidetään viihtyisänä kaupunkina ja siitä näkökulmasta hyvänä ympäristönä omannäköiselle, hyvälle elämälle, sanoo Eronen.
Koko tutkimuksessa hätkähdytti merkityksettömyyden kokemus
Ryhmähaastatteluihin osallistui kolmessa kaupungissa yhteensä 110 nuorta. Mukana oli korkeakoulu- ja ammattikoulutaustaisia, maahanmuuttajataustaisia, tukipalveluiden piirissa olevia ja fyysisesti vammaisia nuoria. Lisäksi raportissa käytetään kyselyaineistoa, jonka otos edustaa koko maata.
Eronen kokee koko tutkimuksen suurimmaksi yllätykseksi tuloksen, jonka mukaan kolmannes nuorista kokee elämänsä merkityksettömäksi.
– Se oli hätkähdyttävää.
Vastauksissa oli eroja koulutustaustaan liittyviä: merkityksettömyyden tunnetta oli selvästi enemmän peruskoulupohjaisilla kuin korkeammin koulutetuilla. Erosen mukaan nuorten opiskelua onkin syytä tukea, sillä opinnot ja työ ovat tutkimuksen mukaan nuorille tärkeitä asioita.
Lue lisää: Kolmasosa nuorista aikuisista kokee elämänsä merkityksettömäksi, kertoo tuore tutkimus