Hyppää sisältöön

Ulkoasiainvaliokuntaa johtava Jussi Halla-aho Turkin vaatimuksista Suomelle: Asevientiin liittyy aina poliittisen harkinnan varaa

Suomen ja Turkin keskusteluissa Nato-jäsenyydestä ei odoteta läpimurtoa tällä viikolla. Suomelle on yhä epäselvää, mikä lopulta on Turkin jarrutuksen syynä.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho eduskunnassa. Takana kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo ja Petteri Orpo. Kuva kesältä 2021. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemuksia ei ole voitu käsitellä sotilasliiton neuvostossa Turkin vastustuksen takia.

Turkki on vaatinut muun muassa asevientirajoitusten poistamista ja kurdijärjestöihin liitettyjen ihmisten sekä Turkin nykyhallinnon vastustajien luovuttamista takaisin Turkkiin.

Suomen ja Ruotsin delegaatiot kävivät Turkissa viime viikolla keskustelemassa Turkkia hiertävistä asioista. Tapaaminen ei tuottanut toivottua tulosta, päin vastoin, turkkilaisten äänenpainot ja vaatimukset ovat vain tiukentuneet.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan julkisuudessa ei pidä käydä keskustelua aseviennin mahdollisista myönnytyksistä.

– Mieluummin keskustellaan Turkin kanssa siitä, mistä kenkä heidän näkökulmastaan puristaa, ja onko siellä mahdollista päästä eteenpäin.

– En pidä myöskään viisaana sitä, että naulaamme kantoja lukkoon julkisuudessa, koska sitten niistä tulee arvovaltakysymyksiä, joista perääntyminen on erittäin vaikeaa, Halla-aho toteaa Ylelle.

Halla-ahon mukaan Turkki varmasti ymmärtää, että osa heidän vaatimuksistaan on sellaisia, joissa Suomi tai Ruotsi ei voi joustaa, esimerkiksi tiettyjen henkilöiden luovutukset.

Jos oikeus ei ole antanut luovutukselle lupaa, sitä ei voida poliittisella päätöksellä kumota. Asevientikiellossa voisi sen sijaan olla jouston varaa.

– Asevientikiellot ovat aina tilanne- ja tapauskohtaisia ja niihin liittyy aina poliittisen harkinnan varaa. Voisin kuvitella, että ne ovat asioita, joissa on helpompaa löytää yhteisiä näkemyksiä. Ei ole kuitenkaan viisasta lähteä julkisesti kertomaan, mistä voimme antaa periksi ja mistä emme. Se tekisi neuvottelemisesta aika hankalaa.

Turkista satelee uusia vaatimuksia Suomelle ja Ruotsille

Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu vaati tiistaina Suomea ja Ruotsia muuttamaan lakejaan, jotta Turkin vaatimukset voitaisiin toteuttaa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan taas syytti maanantaina The Economist -lehdessä (siirryt toiseen palveluun) Suomea ja Ruotsia haluttomuudesta kompromisseihin. Erdoğan kehotti Naton jäsenmaita taivuttelemaan Suomea ja Ruotsia kiistassa.

Erdoğanin tiedottaja puolestaan sanoo Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun), että Suomen hallituksen on päätettävä, kumpi on tärkeämpää, liittyä Natoon vai suojella terroristijärjestöjä. Fahrettin Altunin mukaan Suomi ei ota Turkin turvallisuushuolia vakavasti.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kummasteli TV1:n Ylen aamussa tiistaina näkemystä, että Suomi olisi haluton torjumaan terrorismia.

– Meillä Suomessa on hieman vaikeuksia mieltää, että Suomi jotenkin suosisi terrorismia. Pikemminkin päinvastoin, tässä on tehty kovin paljon työtä sen suhteen, että Suomi olisi turvallinen maa ja täällä ei vaikkapa terrori-iskuja tapahtuisi.

  • Katso puolustusministeri Kaikkosen haastattelu Ylen aamussa.

Nato-jäsenyys muuttaa keskustelua aseviennistä

Joka tapauksessa Nato-jäsenyydestä tulee Suomen asevientiä koskevaan keskusteluun uusi ulottuvuus. Kyse on myös siitä, miten liittolaisia tuetaan.

Todennäköisesti Turkki odottaa, että Nato-liittolaisuus otetaan huomioon Suomessa, kun vientiluvista päätetään. Esimerkiksi Saksa ja Hollanti harkitsevat kuitenkin edelleen päätöksissään, päätyykö aseita käyttöön kurdialueilla Turkissa.

Ylen tiedon mukaan Suomen ja Turkin keskusteluissa ei tälle viikolle odoteta läpimurtoa. Suomi selvittelee, missä muodossa ja milloin keskusteluja jatketaan. Viime viikon ensitapaaminen oli tilannetta kartoittava yhteydenpito.

Suomessa ei vieläkään ole täyttä selkoa, onko Turkin jarrutuksessa kysymys Suomen toiminnasta, Turkin sisäpolitiikasta vai suhteista Yhdysvaltoihin sekä näiden maiden keskinäisistä asekaupoista.

Suomi pyrkii hoitamaan Turkki-keskusteluja kärsivällisesti. Käsitys on, että julkinen kiistely saa Turkin vain kaivautumaan syvemmälle omaan poteroonsa.

Halla-aho: Nato-jäsenyys etenee vasta USA:n ja Turkin sovun jälkeen

Jussi Halla-ahon mukaan Turkin ja lännen välillä on toki myös selkeitä näkökulmaeroja.

Esimerkiksi Syyrian alueella olevat kurdijärjestöt ovat Turkin näkökulmasta yhteydessä terroristijärjestöksi luokiteltuun PKK:hon, mutta länsimaiden ja Yhdysvaltojen näkökulmasta nämä järjestöt ovat taistelleet yhdessä länsimaiden kanssa Isisiä vastaan.

– Näitä näkökulmia voi olla aika vaikea sovittaa yhteen.

Halla-aho ei usko, että Suomi on Turkille se ensisijainen ongelma, vaan Suomi on joutunut sijaiskärsijäksi. Hänen mukaansa kyse on pääosin Naton ja Turkin sekä Naton ja Yhdysvaltojen välisistä suhteista, joissa on jäänyt yhtä ja toista hampaankoloon vuosien saatossa.

– Kyse voi olla myös Ruotsista, ja sen perinteisesti ymmärtäväisemmästä politiikasta tiettyjä kurdijärjestöjä kohtaan. Tämä on tietysti ärsyttänyt Turkkia.

Halla-aho uskoo, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys nytkähtää eteenpäin sitten, kun Yhdysvaltain ja Turkin välejä hiertäviä asioita saadaan edistettyä.

Näitä ovat esimerkiksi asekaupat ja saarnaaja Fethullah Gülenin luovuttaminen. Turkki on syyttänyt Gülenia ja hänen kannattajiaan vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä.

– Turkki pyrkii nyt edistämään näitä tavoitteitaan asettamalla Suomen, Ruotsin ja Yhdysvallat melko hankalaan tilanteeseen.

Jos Ruotsi jatkaa asevientiä Turkkiin, voiko Suomi jäädä yksin?

Ruotsalaisten mediatietojen mukaan Ruotsi harkitsisi aseviennin jatkamista Turkkiin. Onko Suomella varaa jäädä yksin ja pitää vientiä keskeytyksissä? Halla-aho ei ota asiaan kantaa, vaan viittaa aiemmin sanomaansa, että asevientirajoitukset ovat aina poliittista harkintaa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen arveli TV1:n Ylen aamussa tiistaina, että tilanne Ruotsin aseviennin jatkumisesta Turkkiin ei olisi ihan niin selkeä kuin se on uutisoitu.

Turkin presidentti on kertonut, että Turkki suunnittelee uutta hyökkäystä Syyrian kurdialueille. Mitä tapahtuu asevientikiellolle, jos uhkaus toteutuu?

– Tämä on vaikea kysymys. On näitä aiemminkin jouduttu punnitsemaan, viimeksi helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Silloin Suomi ja useimmat EU-maat muuttivat linjaustaan aseviennin kieltämisestä konfliktialueille.

Halla-aho painottaa, että Turkin tapaus on tietysti erilainen, koska se ei käy puolustussotaa vaan omasta mielestään sotaa terroristijärjestöjä vastaan.

Suomen linja Turkin asevientiin muuttui syksyllä 2019. Suomi keskeytti uusien asevientilupien myöntämisen maahan Turkin Syyriassa aloittaman sotilasoperaation vuoksi.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 1.6. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toivoo, että Suomen ja Turkin väliset solmut saadaan avattua kesäkuun loppuun mennessä.

Analyysi: Suomen Nato-pokka pitää vielä, mutta pinnan alla Turkki huolestuttaa

Suomi ei antanut uutta lupaa suojausteräksen vientiin tulevalle Nato-kumppanille – kaksi asevientilupaa Turkkiin on vielä voimassa

Puolustusministeri kielsi suomalaisyritystä viemästä ammuksia Turkkiin – vastaavilla luodeilla on tehty "tarkka-ampujien maailmanennätys" (vuodelta 2019)

Suosittelemme sinulle