Hyppää sisältöön

Helsinki haluaa olla tapahtumien kehto, mutta varautui kultariemuun aidoilla ja vartijoilla – kysyimme, näkeekö se juhlijoissa mitään potentiaalia

Tuoretta jääkiekon maailmanmestaruutta juhlittiin Helsingissä odotetusti torilla. Spontaaniin riemuun varautuminen on kuitenkin kaupungille vaikeaa. Kerro tässä jutussa oma ideasi entistä sujuvampien torijuhlien järjestämiseen.

Suomen kaupunkikulttuurin pääkaupungiksi pyrkivä Helsinki varautui spontaaneihin kultajuhliin aitauksilla. Mikä sinun mielestäsi olisi paras tapa varautua spontaaneihin kansanjuhliin? Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Helsingin kaupunki haluaa olla Suomessa tapahtumallisuuden ja kaupunkikulttuurin kehto. Samalla se varautui viime sunnuntain spontaaneihin kultajuhliin vaneriaidoilla ja järjestyksenvalvojilla.

Vaneriaidat eivät pidätelleet kultajuhlijoita, ja hauras Havis Amandan patsas ja suihkulähde vallattiin ripeästi.

Helsingin kaupungin kultturin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäellä on vuosien kokemus spontaaneista torijuhlista. Hän ei usko, että juhlijoiden energiaa olisi voinut suunnata toisaalle esimerkiksi kaupungin järjestämällä oheisohjelmalla.

– En usko, että jos DJ olisi soittanut taustalla, se olisi muuttanut mitään. Kyllä näihin juhliin kuuluu karnevaalihenkisyys ja riehakkuus, Arhinmäki sanoo.

Torilla tavattiin jälleen sunnuntaina. Juhlat herättivät sekä iloa että inhoa. Kuva: Jouko Kallio

Haasteena juhlien yllätyksellisyys

Spontaaneihin kultajuhliin varautuminen on vaikeaa niiden yllätyksellisyyden takia. Sunnuntain finaalipeli päättyi myöhäisillasta jatkoajalla, ja tori täyttyi ihmisistä nopeasti sen jälkeen.

Helsingin kaupungin brändi- ja tapahtumat -yksikön päällikkö Sanna Forsström muistuttaa, että juhliin kuuluu usein esiintymislavoja ja esiintyjiä. Niiden saaminen ilman varoitusaikaa ei onnistu.

Forsström näkee torijuhlissa kuitenkin kehittymisen mahdollisuuksia. Hän mainitsee Esplanadin puiston lavan, joka on kiinteä tapahtumarakennelma Mantan läheisyydessä.

– Ja olisi mielenkiintoista selvittää, miten kaupalliset toimijat voisivat hyödyntää potentiaalia, mikä kultajuhlilla on, kun tuhannet ihmiset valtaavat kadut, Forsström pohtii.

Pelkkää finaalipelin jälkeistä torijuhlaa varten alueelle ei saada kaupallista toimintaa, koska luvat ja paikkavuokrat on järjestettävä hyvissä ajoin. Torin ympäristöön olisi sitouduttava mielellään koko kisojen ajaksi.

Paukut laitettiin patsaan suojeluun

Helsinki keskittyi Havis Amandan suojelemiseen. Viime helmikuun jääkiekon miesten Olympiakullan aikana kaupunki kehotti ihmisiä olemaan kiipeilemättä patsaassa. Nyt sunnuntaina päädyttiin vaneriaitoihin.

Kumpikaan ratkaisu ei toiminut.

– Kaupungin pitää vielä kehittyä spontaaneihin kansanjuhliin reagoimisessa. Olen ehdottanut, että Manta suojattaisiin kuvulla, Arhinmäki sanoo.

Tampereen keskustorilla olevan suihkulähteen patsas suojattiin sunnuntaina lasisella kupolilla. Arhinmäen mukaan Havis Amanda on kohteena haastavampi, koska se on isompi ja suojausta tarvitsisi koko suihkulähde, ei vain sen päällä oleva patsas.

Helsinki pystytti Havis Amandan ympärille vaneriaidat sunnuntaipäivänä. Vuorokauden vaihtuessa ne olivat jo sortuneet. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Kopioon vaihtaminen kiistanalaista

Vuosien saatossa on myös väläytelty ajatusta siitä, että alkuperäinen Havis Amanda korvattaisiin kopiolla.

Helsingin yliopiston historian tutkijan ja keskustalaisen kaupunginvaltuutetun Laura Kolben mukaan näin on toimittu esimerkiksi Roomassa. Antiikin aikainen kaupunki on täynnä historiallisia patsaita ja muistomerkkejä.

– Alkuperäinen Keisari Aureliuksen patsas vaihdettiin kopioon kunnostamisen yhteydessä. Ilmeni, että se kului ulkotiloissa, Kolbe kertoo.

Paavo Arhinmäen mukaan Havis Amanda on muutenkin peruskorjauksen tarpeessa, joten kopioon vaihtoa on pohdittu korjaustöiden yhteyteen.

Kopion käyttö jakaa kuitenkin mielipiteitä. Kulttuurialan ihmiset ovat vastustaneet tätä.

Alueen eristämistä ei harkittu

Torijuhlissa nähtiin muitakin ylilyöntejä kuin Mantalle kiipeily. Vastaremontoidun ravintola Kappelin katolle kiipesi yli sata ihmistä. Ravintolan ulkokalusteita ja ikkunoita hajotettiin.

– Joukossa tyhmyys tiivistyy, toteaa ylikomisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista.

Helsingin kaupungin asukkaat valitsivat Havis Amandan ympäristön kansanjuhlien ykköspaikaksi jo noin sata vuotta sitten. Kuvassa juhlijoita viime sunnuntaina. Kuva: Lehtikuva

Poliisilla on oikeus eristää ja tyhjentää isojakin julkisia alueita, jos tilanne on etukäteen arvioitu riskialttiiksi. Näin on toimittu muun muassa Vappuisin Ullanlinnanmäellä.

Heinonen ei usko, että toria olisi kannattanut eristää. Ylilyönnit olivat poliisin näkökulmasta vähäisiä koko kansanjuhlaa ajatellen.

– Aiempina vuosina turvatoimet ovat riittäneet, mutta nyt oli toisin. Esimerkiksi Kappelin tapahtumia ei oltu arvioitu uhkakuvissa. Näistä pitää oppia, Heinonen sanoo.

Juhlapaikan vaihtaminen ei ole vaihtoehto

Kukaan tässä jutussa haastateltu ei usko, että juhlijoiden ohjaaminen muualle olisi toimiva vaihtoehto. Torille menon kieltämistä ei suunnittele kukaan.

– Ihmiset äänestävät jaloillaan, Sanna Forsström sanoo.

Paavo Arhinmäki muistelee Liechtensteiniä vastaan pelattua jalkapallo-ottelua, joka varmisti Suomen paikan jalkapallon EM-kisoissa.

– Kansalaistori oli varattu juhlille ja sinne oli pystytetty jättinäytöt. Kun peli päättyi, ihmiset suuntasivat heti Kauppatorin, Esplanadin ja Mantan suuntaan, Arhinmäki sanoo.

Laura Kolbe muistuttaa, että kansalaiset ovat valinneet Havis Amandan ja sen lähiympäristön kansanjuhlien keskipisteeksi jo 1900-luvun alussa. 1920-luvulla ylioppilaat alkoivat lakittaa pronssineitoa vappuisin.

Vuoden 1995 ensimmäinen jääkiekon miesten MM-kulta sinetöi Mantan myös urheilujuhlien pyhätöksi.

– Torijuhliin vain pitää varautua, koska ei niitä voi estää. Ihmisillä purkautui sunnuntaina monenlaisia tunteita, ja koronavuosien jälkeen on tärkeää kokea positiivisia asioita kollektiivisesti, Kolbe sanoo.

– Kaupungin yksi tehtävä on mahdollistaa kansalaisille tällaiset kokoontumiset, Arhinmäki sanoo.

Tavoitteena kultajuhlat, joista jää hyvä maku suuhun

Arhinmäen mukaan kaupunki etsii nyt kiireaikataululla ratkaisuja, joilla Havis Amanda voidaan jatkossa suojata. Sunnuntaina nähdyt ylilyönnit nopeuttavat selvitystyötä entisestään.

Kaikki haastateltavat pitävät kansanjuhlia positiivisena asiana. Heistä on tärkeää, että kaupunkilaiset ovat löytäneet sukupolvikokemuksia jatkavan yhteisöllisen kokoontumisen paikan.

– Nyt enää pitää löytää tapa yhdistää tämä hieno perinne ja se, että Havis Amanda säilyy myös tuleville sukupolville, Arhinmäki sanoo.

Kerro oma ideasi torijuhlien järjestämiseksi tämän jutun keskustelussa. Kommentoida voi keskiviikkoon 1.6. kello 23:een asti.

Lue myös:

Ravintola Kappeli oli juuri remontoitu, sitten yli 100 ihmistä kiipesi kiekkohuumassa sen katolle – nyt ravintoloitsija harkitsee rikosilmoitusta

Manta joutui taas juhlakaluksi, ja nyt Helsingin taidemuseo tutkii vauriot – eniten pelätään patsaan kaulan ja ranteiden murtumista

Suosittelemme sinulle