Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymiselle ei voida asettaa uusia sääntöjä, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) Ylen aamun haastattelussa.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on ilmoittanut vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Hän muun muassa vaatii, että Suomi ja Ruotsi lopettaisivat tukensa Turkin terroristisina pitämille järjestöille ja poistaisivat Turkkiin kohdistuvat asevientikiellot.
– Natossa voi olla vain yhdet säännöt sille, miten Natoon hyväksytään jäseneksi. Ei tietenkään voi olla niin, että koko ajan tulee uusia sääntöjä, edellytyksiä ja määräyksiä, Haavisto sanoo.
Haaviston mukaan jäsenmaiksi hakeutuvien maiden täytyy tietää etukäteen, mihin ne sitoutuvat, kun ne sitoutuvat Naton jäseniksi. Se koskee esimerkiksi edellytystä käyttää vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin, minkä Suomi jo täyttää.
Suomi ei voi yksin ratkaista Turkin huolia
Haaviston mukaan muiden maiden huolia on hyvä kuulla, mutta osa niistä on sellaisia, joita Suomi tai Ruotsi eivät edes pysty ratkaisemaan.
– Viesti on ehkä kohdistettu muita Nato-maita kohtaan, ei Suomelle ja Ruotsille, Haavisto arvioi.
Esimerkiksi kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö vaikuttavat siihen, ketä Suomesta luovutetaan Turkkiin ja millä perusteilla. Asevientikieltoon Haavisto ei ota kantaa.
– Meillä ei ole kategorista päätöstä suhteessa Turkkiin, vaan lainsäädännön mukaan kukin asevientilupa käsitellään erikseen, Haavisto sanoo.
Suomi jäädytti uudet puolustustarvikkeiden vientiluvat Turkkiin vuonna 2019 Turkin Syyriassa aloittaman sotilasoperaation takia. Vanhoja vientilupia on edelleen voimassa, mutta niissä ei ole kyse ase- tai ampumatarvikkeista.
Haaviston mukaan asevientiin vaikuttaa jatkossa myös se, että Nato-jäsenenä Suomen aseilla olisi tarkoitus hoitaa koko puolustusliiton puolustusta. Se voi muuttaa asevientiin liittyvää ajattelua, Haavisto sanoo.
Haaviston mukaan nyt on tärkeintä edetä Turkin suhteen rauhallisesti. Niin ajattelevat myös muut Nato-maat, Haavisto sanoo.
– Kaikki vetoavat siihen, että kärsivällisyys on paras lääke. Kuunnellaan asiallisesti Turkin huolia ja katsotaan, onko siellä sellaisia asioita, joihin Suomi ja Ruotsi voivat vaikuttaa.
Washingtonissa vahvistetaan Suomi-kuvaa
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi lähtevänsä keskiviikkona vierailulle Yhdysvaltoihin Washingtoniin. Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on tänään Washingtonissa.
Haavisto ei kommentoi tarkemmin Marinin vierailun syytä, mutta sanoo, että yhtenä tavoitteena on Suomi-kuvan vahvistaminen Yhdysvalloissa. Haaviston mukaan Yhdysvaltain senaatti on ilmaissut tukevansa vahvasti Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia.
– Tietysti yhteydenpito Yhdysvaltoihin on nyt tärkeää, Haavisto sanoo.
Muokattu 2.6. kello 7.28: Tekstiin lisätty tieto siitä, että Suomi on jäädyttänyt uudet puolustustarvikkeiden vientiluvat Turkkiin vuonna 2019.
Lue myös:
Pääministeri Marin matkustaa Washingtoniin, sama suunta myös Naton pääsihteerillä
Analyysi: Suomen Nato-pokka pitää vielä, mutta pinnan alla Turkki huolestuttaa
Yle Istanbulissa: Erdoğan pelaa Nato-peliä, mutta kansa on huolissaan talouden romahtamisesta