Hyppää sisältöön

Suomalaisille myydään marketeissa "double crispy kanan wingsejä ja ringsejä" – oikeusministeriö etsii asiantuntijaa selvittämään suomen kielen tilaa

Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntija pitää tärkeänä, että suomenkielisen puheyhteisön jäseneksi pääsee myös vaillinaisella kielitaidolla.

Valmistajat muistuttavat, että elintarvikepakkauksissa on vapaammin keksityn tuotenimen lisäksi myös lainsäädäntöön perustuva virallinen nimi. Kuva: Matti Myller / Nina Svahn / Yle

Double Crispy Kanan Fileefingers. Kasvisjauhis Vegenugget Mexican. Nestesaippua blueberry.

Nämä ovat esimerkkejä kotimaisten yritysten tuotteista suomalaisen marketin hyllyillä.

Englannin kielen ujuttautuminen arkeen on tapahtunut nopeasti 2000-luvulla. Siihen ovat vaikuttaneet monet tekijät, kuten sosiaalinen media ja englannin asema lingua francana eli kansainvälisen viestinnän kielenä, arvioi Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Matti Räsänen.

– Uutta on muutosnopeus ja laajuus, vyöry, millä englantia on alettu käyttää Suomessa. Näin voimakasta vieraan kielen vaikutusta suomeen ei ole tapahtunut aikaisemmin, kun tarkastellaan puheyhteisöä ja kielenkäyttöä kokonaisuutena.

Mutta miksi myös pakasteita ja eineksiä myydään suomalaisille sekakielellä?

Sekakielisiä tuotenimiä näkyy erityisesti eineksissä ja napostelutuotteissa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Kysyimme asiaa Apetit Oy:n tuotekehitys- ja tuoteportfoliopäälliköltä Hanna Pereltä sekä Atria Suomen markkinoinnista ja tuotekehityksestä vastaavalta johtajalta Sanna Päällysaholta.

Molemmat valmistajat kertovat, että pääsääntöisesti tuotteiden nimissä käytetään suomea. Tuotteella on sekä kaupallinen nimi että pakkauksessa näkyvä lainsäädäntöön perustuva virallinen nimi.

– Esimerkiksi Parsakaali Wings -pakkauksessa lukee myös "rapeaksi paneroituja parsakaaleja", Apetitin Hanna Pere sanoo.

Pere perustelee englanninkielistä sanaa wings [siipiä] sillä, että sana kuvaa hyvin tuotetta ja sen käyttöä. Wingsit eli paistetut kanan siivet ovat yleinen käsite maailmalla.

– Jos käyttäisimme sanaa siipi, se viittaisi liikaa ruhonosaan ja voisi puolestaan johtaa harhaan, Pere lisää.

Ruokatalojen mukaan tarkoitus ei ole johtaa kuluttajia harhaan vieraskielisissä tuotenimillä. Valmistajien mukaan osa englanninkielisistä tuotenimistä, kuten wings, on vakiintunut käyttöön. Kuva: Silja Viitala / Yle

Myös Atrialla luotetaan, että Butter Chicken, Vegan Pasanda ja Chicken Madras ovat käsitteeksi muodostuneita tuotenimiä ja kuluttajille tuttuja makuja.

Kielten sekoittaminen on joidenkin tuotteiden markkinointikeino, Atrian Sanna Päällysaho sanoo.

– Crispy Kanan Fileebites voi esimerkiksi olla sellainen, koska nuori kohderyhmä puhuu "sekasuomienglantia" tänä päivänä. Mutta näitä tuotteita on vähemmän.

"Emme tiedä, miten englanti vaikuttaa kansalliskieliin"

Englannin kielen valtavyöry ei näy ainoastaan markettien eineshyllyillä.

Kansalliskielten asema on kaventunut myös tieteen ja elinkeinoelämän käytössä. Samalla englannista on tulossa palvelukieli suomen ja ruotsin rinnalle.

– Emme oikeastaan tiedä kattavasti, millä kaikilla tavoin englannin kieli vaikuttaa meidän kansalliskieliimme ja keitä englannin kielen yhä laajeneva käyttö loppujen lopuksi hyödyttää, oikeusministeriön kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa sanoo.

Oikeusministeriö etsiikin parhaillaan selvityshenkilöä, jonka tehtävänä on kartoittaa suomen kielen tilanne ja haasteet.

Toimenpide on seurausta valtioneuvoston viime joulukuussa julkaisemasta kansalliskielistrategiasta (siirryt toiseen palveluun).

– Kansalliskielistrategian työstämisen aikana huomasimme hieman yllättäen, että ei ole olemassa selkeää tahtotilaa siitä, mikä meidän suomen kieltä koskeva politiikkamme on. Tarvitsemme selvityshenkilön luomaan kielipolitiikkaa, koska haluamme säilyttää suomen kielen vahvan elinvoimaisuuden.

Englannin kielen ujuttautuminen arkeen on tapahtunut nopeasti 2000-luvulla, sanoo Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Matti Räsänen. Kuva: Mimmi Nietula / Yle

Strategia on luotu nyt toista kertaa, edellisen kerran kansalliskielistrategia julkaistiin vuonna 2012.

Kansalliskielistrategia on jaettu kolmeen tavoitteeseen: oikeus palveluihin omalla kielellä, kansalliskielten aseman turvaaminen ja elävä kaksikielisyys.

– Vahvana pohjaideana on myös se, että kieliä ei aseteta vastakkain, Tammenmaa lisää.

Kaikkiaan tavoitteen saavuttamiseksi esitetään yli 60 toimenpidettä. Esimerkiksi korkeakouluille suositellaan, että ne laativat strategian kansalliskielten säilyttämiseksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kielinä.

– Meillä on sellainen käsitys, että [korkeakouluissa] saatetaan tehdä tutkimusta ja kirjoittaa väitöskirjoja englannin kielellä ainoastaan siksi, että opettaja on englanninkielinen, Tammenmaa sanoo.

Puheyhteisön jäseneksi pitäisi päästä helpommin

Suomen kielen virallinen asema on vahva: se on yhteiskunnan toimintaa ylläpitävä kieli.

Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Matti Räsänen sanoo, että suomen kieltä suojaavat vapaa, riippumaton media, suomenkielinen koulutus varhaiskasvatuksesta yliopistoon sekä viranomaisviestintä.

– Ne ovat kolme keskeistä asiaa, jotka suojaavat kieltä rapautumiselta ja pitävät sen elävänä käytössä.

Räsäsen mukaan suomen kielen säilymistä suurempi huoli on, muokkautuvatko puheyhteisön asenteet tulevaisuudessa siihen suuntaan, ettei kielellä ole merkitystä.

Räsänen kannustaakin hyväksymään ja pitämään arvostettavana kaiken tasoista suomen kielen käyttöä.

– Puhutaan puheyhteisön jäseneksi pääsystä. Madalletaan kynnystä siihen, että millä tahansa, vähäiselläkin kielitaidolla, pääsee suomenkielisen puheyhteisön jäseneksi ja voi käyttää kieltä.

Mitä mieltä olet englannin kielen sekoittumisesta suomeen? Voit keskustella aiheesta 8.6. kello 23 asti.

Lue myös:

Aristoteleen kantapään tutkimuksia: Mikä ihmeen Mall of Tripla?

Suomen kieli ei ole poikkeuksellisen vaikea oppia, vaikka niin luullaan

Suosittelemme sinulle