Hyppää sisältöön

Rajaviranomaiset ovat estäneet useiden satojen matkustajien pääsyn Venäjältä Suomeen tänä vuonna – määrä alkoi kasvaa Ukrainan sodan alkamisen jälkeen

Vaalimaalle ja Nuijamaalle keskittynyt kaakkoisrajan liikenne on vakiintunut noin 18 000 ylitykseen viikossa. Määrä on noin kymmenesosa koronaa edeltävästä ajasta. Suurin osa rajanylittäjistä on venäläisiä.

Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, everstiluutnantti Jukka Lukkari Nuijmaan rajanylityspaikalla Lappeenrannassa.
Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, everstiluutnantti Jukka Lukkari kertoo, että yleisin syy käännytykseen on kansanterveyden vaarantuminen eli se, että koronarajoituksiin liittyvät maahantuloedellytykset eivät toteutuneet. Kuva: Vesa Grekula / Yle
Vesa Grekula
Avaa Yle-sovelluksessa

Rajavartiolaitos on alkuvuoden aikana estänyt 818 Suomeen Venäjältä pyrkivän matkustajan maahantulon kaakkoisrajalla.

Maahan pääsyn epäämiset lisääntyivät selvästi Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Rajaviranomaisten mukaan maahantuloa ei ole kuitenkaan estetty pelkästään venäläisiltä.

– Emme erottele kansalaisuuksia tässä asiassa, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jukka Lukkari.

Tammi-helmikuussa rajaviranomaiset estivät maahantulon vain muutamalta kymmeneltä hengeltä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi 24. helmikuuta, ja jo maaliskuussa Suomeen tulo tyssäsi kaakkoisrajalla lähes 150 hengeltä.

Huhtikuussa rajaviranomaiset estivät maahanpääsyn jo lähes 300 matkustajalta. Sen jälkeen määrä kaksinkertaistui.

– Toukokuussa jouduimme estämään maahan pääsyn 295 hengeltä, kertoo apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jukka Lukkari Kaakkois-Suomen rajavartiostosta.

Nuijamaan raja-asemalla hiljaista lähtevien kaistoilla.
Nuijamaan raja-asema Lappeenrannassa. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Yleisin syy maahantulon estämiseen oli kansanterveyden vaarantuminen.

– Estetyillä ei ollut oikeutta saapua maahan muun muassa voimassa olevien koronaepidemian maahantulorajoitusten takia, tarkentaa Lukkari.

Lukkarin mukaan tilanteet, joissa maahantulo on estetty, ovat sujuneet rauhallisesti, ja matkustajat ovat palanneet lähtömaahansa.

– Hankalammatkin tapaukset ovat selvinneet puhumalla, hän kuvailee.

"Näyttäisi olevan painetta päästä maahan"

Osa estetyistä ei Jukka Lukkarin mukaan ole välttämättä tiennyt maahantulorajoituksista, vaikka niistä ovat kertoneet sekä viranomaiset että tiedotusvälineet.

– Uskoisin, että yleinen tietoisuus rajoituksista on hyvä, mutta voihan joukossa aina olla niitäkin, jotka tietämättömyyttään ovat tulossa maahan, vaikka siihen ei ole riittäviä edellytyksiä, Lukkari arvioi.

Pysäytysmerkki tyhjällä Niiralan rajanylityspaikalla.
Maahantulorajoitukset Suomen ulkorajoilla voivat tällä tietoa poistua aikaisintaan heinäkuun alussa. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Joukossa voi olla myös pyrkimyksiä kokeilla onneaan rajanylityksessä, rajoituksista piittamatta.

– Aina on mahdollista, että rajanylityksessä on ihan tietoista toimintaa, jolla halutaan päästä maahan, vaikka maahantuloedellytykset eivät ole kunnossa. Näyttäisi olevan painetta päästä maahan.

Koronasta johtuvista maahantulorajoituksista huolimatta Suomeen voi saapua esimerkiksi Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen.

Myös esimerkiksi kuljetus- ja logistiikkahenkilöstö työtehtävissään, kansainvälisten organisaatioiden henkilöstö tai ulkomaisten tiedotusvälineiden edustajat pääsevät Venäjältä Suomeen.

Miljoona vanhentunutta viisumia Venäjällä

Maahantulorajoituksista huolimatta Suomen ulkoministeriön viisumipalvelukeskukseen saapuu Venäjältä käsiteltäväksi tällä hetkellä satoja viisumihakemuksia päivässä.

– Määrä oli alkuvuonna noin 300 hakemusta per päivä, mutta Ukrainan sodan alettua hakemusten määrä yli kaksinkertaistui. Nyt hakemusten määrä pyörii päivittäin 500 tuntumassa, kertoo maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksen päällikkö Sandra Hatzidakis.

Ruuhkaa viisumipalvelukeskuksessa ei silti ole. Hatzidakisin mukaan hakemukset pystytään käsittelemään normaalissa ajassa eli 10 päivässä. Keskuksessa työskentelee runsaat 60 henkilöä, joista noin puolet keskittyy venäläisten viisumihakemuksiin.

Keskuksella on hyvä valmius käsitellä isompiakin hakemusmääriä, mutta venäläisten matkustushalukkuutta on mahdotonta ennakoida, vaikka venäläisillä onkin hurja määrä vanhentuneita viisumeita.

– Pandemia-aikana on vanhentunut yli miljoona Suomen myöntämää Schengen-viisumia Venäjällä. Kun ulkorajarajoitukset jossain vaiheessa poistuvat, on vaikea vielä arvioida, miten kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Se jää nähtäväksi, Sandra Hatzidakis sanoo.

Vaalimaan raja-asema Vaalimaalla Virolahdella.
Vaalimaan raja-asema Virolahdella. Kuva: Antro Valo / Yle

Itärajallakaan tulevaisuuden ennustaminen ei ole helppoa.

– Lomat tulevat, ja kesän aikana rajaliikenne varmaankin hieman kasvaa, koska ihmiset haluavat matkustaa. Maahantulorajoitukset tietysti määrittävät sitä, kuinka paljon matkustajia voi itärajan ylittää, pohdiskelee Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jukka Lukkari.

Koronapandemiaan liittyvien maahantulorajoitusten poistuminen on seuraavan kerran mahdollista heinäkuun alusta alkaen. Valtioneuvosto on päättänyt jatkaa rajoitusten voimassa oloa ulkorajoilla 30. kesäkuuta saakka.

Suosittelemme