Hyppää sisältöön

Ukrainan sota horjuttaa ruokaturvaa Lähi-idässä – ruokajärjestö pelkää, että ihmiset joutuvat valitsemaan ravinnon ja lääkkeiden väliltä

Miljoonat tonnit viljaa seisovat edelleen Ukrainan satamissa. Yle vieraili Palestiinalaisalueella selvittämässä, millainen vaikutus Ukrainan sodalla on alueen ruokatilanteeseen.

Leipäpino leipomon ulkopuolella Betlehemin kaupungissa Länsirannalla.
Ihmiset kävelivät Betlehemin kaupungin ostoskadulla toukokuun loppupuolella. Arviolta 90 prosenttia palestiinalaisten käyttämästä vehnästä on tuontitavaraa. Kuva: Veera Pennanen / Yle
Veera Pennanen

BETLEHEM / ITÄ-JERUSALEM Kauppias Abu Gadab sytyttää tupakan myyntipisteellään vihannes- ja hedelmätorilla Betlehemin kaupungissa Länsirannalla.

Tomaatit, sitruunat ja sipulit komeilevat suurissa rykelmissä myyntipisteellä. Myytävää riittäisi yhä, mutta ostajat puuttuvat.

– Ennen Ukrainan konfliktia kaikki oli hyvin. Minulla oli paljon asiakkaita. Nyt vain harva tulee torille ostoksille, Abu Gadab kertoo.

Kauppias Abu Gadab polttaa tupakkaa hedelmä- ja vihannestorilla Betlehemissä.
Abu Gadab on toiminut torikauppiaana 40 vuotta. Taustalla myös torimyyjä Muran. Kuva: Veera Pennanen / Yle

Jamil Salah on lähdössä torilta kotiin kahden muovipussin kanssa. Mies on pahoillaan sodasta Euroopassa. Hän on valmis kommentoimaan tilannetta, mutta valokuvaan hän ei halua.

Salah näkee sodan ennen kaikkea Yhdysvaltojen ja Venäjän välisenä konfliktina.

– [Ukrainan presidentin] ei olisi pitänyt lähteä Yhdysvaltojen kelkkaan ja olla valmis kaikkeen, mitä Yhdysvallat haluaa, Salah sanoo.

Salah on huomannut sodan vaikutukset kukkarossan. Kuten muuallakin maailmassa yleinen hintojen nousu on ollut alueella kevään aikana nopeaa.

Elintarvikkeiden hinnat ovat nousemassa miehelle liian korkeiksi.

– Ukraina on yksi maailman suurista vehnän tuottajista, myös Palestiinaan tuodaan paljon vehnää Ukrainasta. Vaikutukset näkyvät vehnän lisäksi monissa muissakin tuotteissa, Salah kertoo.

Palestiinalaisalueet ja Israel riippuvaisia ukrainalaisesta viljasta

Noin 90 prosenttia Palestiinalaisaluiden vehnästä on tuontitavaraa. Kolmannes tästä vehnästä on peräisin Ukrainasta.

Ukrainasta virtaa Palestiinalaisalueille myös suuret määrät auringonkukkaöljyä.

Israel on Palestiinalaisalueiden tapaan riippuvainen ukrainalaisesta viljasta. Israelin ja palestiinalaisten konflikti on jatkunut vuosikymmeniä, ja miehitys on kietonut alueiden erilaiset taloudet tiiviisti yhteen.

Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam arvioi (siirryt toiseen palveluun) huhtikuussa, että vehnäjauho saattaisi loppua Palestiinalaisalueilla kevään aikana. Palestiinalaishallinto (PA) on kiistänyt väitteen. Se kertoi puolestaan keväällä, että vehnäjauhot riittävät jopa kolmeksi kuukaudeksi.

Leipomoyrittäjä Jeries Karraa leipomossaan Länsirannan Betlehemissä.
Jeries Karraa seuraa tarkasti vehnän saatavuutta ja hinnannousua. Kuva: Veera Pennanen / Yle

Jeries Karraa omistaa Betlehemissä kaksi suurta leipomoa, joissa valmistetaan leipiä ja leivonnaisia.

Länsirannalla sijaitsevat leipomot ovat saaneet tähän asti jauhoja, mutta eivät entiseen tapaan, mies kertoo.

– Pelkään, että sota tulee vain jatkumaan. Mitä se tarkoittaa ensi vuoden kannalta? Vehnä ja monet muut hyödykkeet ovat jo vähissä, Karraa pohtii leipomossaan Betlehemin keskustassa.

Palestiinalaishallinto (PA) pyrki keväällä kontrolloimaan hintojen nousua leipomoiden arvonlisäveroihin kohdennetuilla verohelpotuksilla.

Hallinnon toimista huolimatta vehnän hinta nousee. Maailman ruokaohjelma WFP:n keräämien tietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vehnäjauhojen hinta nousi kevään aikana noin 20 prosenttia.

Tilanne vaikea jo ennen Ukrainan sotaa ja koronapandemiaa

WFP:n Palestiinan alueen johtaja Samer AbdelJaber on seurannut tilannetta huolestuneena.

Tilanne oli jo ennen Ukrainan sotaa vaikea. Sotaa edelsivät koronapandemia ja Palestiinalaishallinnon talousahdinko. Molemmat vaikuttavat tilanteeseen edelleenkin.

– Emme halua, että ihmiset joutuvat valitsemaan esimerkiksi ravinnon ja lääkkeiden väliltä.

Maailman ruokaohjelma WFP:n Palestiinan alueen johtaja Samer AbdelJaber istuu toimistossaan Itä-Jerusalemissa.
WFP:n Palestiinan alueen johtaja Samer AbdelJaber muistuttaa, että tilanne ruokaturvan suhteen oli vaikea jo ennen Ukrainan sotaa ja koronapandemiaa. Kuva: Veera Pennanen / Yle

Alueen talous on altis heilahteluille.

Viranomaiset eivät voi myöskään suuresti vaikuttaa tilanteeseen, vaan markkinat ovat yksityisen sektorin käsissä. Palestiinalaishallinnolla ei ole esimerkiksi viljasiiloja, joita tarvittaisiin tällaisessa hätätilanteessa, AbdelJaber summaa tilannetta.

Nyt uusi kriisi voi pahimmassa tapauksessa työntää kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevat nälänhädän partaalle, AbdelJaber kertoo toimistossaan Itä-Jerusalemissa.

Niin sanottu ruokaturvattomuus koskettaa erityisesti saarretun Gazan alueella asuvia palestiinalaisia. Ilmaisulla viitataan tilanteeseen, jossa ruokaa ei ole saatavilla.

Norjan Nobel-komitea palkitsi WFP:n Nobelin-rauhanpalkinnolla vuonna 2020. Palkintoperusteissa (siirryt toiseen palveluun)YK:n alaista järjestöä kiitettiin sen "keskeisistä toimista sen eteen, että nälkää ei käytetä sodankäynnin ja konfliktin aseena."

Samaan aikaan kun ukrainalainen vehnä on seisonut keväällä Mustanmeren satamissa, Venäjän presidentti Vladimir Putin on luvannut palestiinalaisille venäläistä viljaa.

Monet päällekkäiset kriisit ovat liikaa paikallisille.

– Ihmiset eivät ole vielä toipuneet koronapandemiasta eivätkä Gazan vuoden takaisesta konfliktista. Tilanne on liian raskas sellaiselle ihmiselle, jonka on vaikea tyydyttää perustarpeitaan ja jolla ei ole paljon toivoa jäljellä.

Juttua varten on haastateltu myös Palestine Economic Policy Research Institutin johtajaa Raja Khalidia.

Lue myös:

Yle Beirutissa: Talouskriisi vei Libanonin keskiluokalta lihan lautaselta – nyt köyhimmät penkovat ruokaa roskiksista (28.5.)

Ukrainan viljaa katoaa sotasaaliina Venäjälle – maan viranomaiset uskovat, että tarkoituksena on aiheuttaa nälänhätä (11.5.)

Analyysi: Leipä, öljy ja katkera mieli – Ukrainan sota keikauttaa miljoonien elämää Lähi-idässäkin (2.4.)

Ukrainasta paennut viljelijä ennustaa pahenevaa taistelua ruuasta ellei sota lopu – "Ihmiset ryntäävät Lähi-idästä Eurooppaan, koska heillä on nälkä" (16.3.)

Suosittelemme sinulle