Suomen kielen emeritaprofessori Kaisa Häkkisellä on selkeä kanta siihen, pitäisikö Suomen yhtyä samaan porukkaan useiden muiden pohjoismaiden kanssa ja käyttää Valko-Venäjästä jatkossa nimitystä Belarus.
– Mielestäni se olisi hyvä, sillä suomenruotsalainen nimi on jo vaihdettu. On hankalaa, jos samalla maalla on monta eri nimeä.
Norjan ulkoministeri Anniken Huitfeldt kertoi VG-lehdelle sunnuntaina, että Norja siirtyy käyttämään Valko-Venäjästä Hviterusslandin sijaan nimitystä Belarus.
Aiemmin saman linjaukset ovat tehneet Ruotsi ja Tanska. Taustalla on maiden halu osoittaa myötätuntoa Valko-Venäjän oppositioliikettä kohtaan ja erottaa kielenkäytössä Valko-Venäjä ja Venäjä toisistaan.
Ruotsin vaihdettua nimitystä Vitrysslandista Belarusiin, vaihtui nimitys myös virallisessa suomenruotsissa.
Valko-Venäjän itsevaltainen presidentti Aljaksandr Lukašenka on ajanut maan hallinnon tiiviiseen yhteistyöhön Venäjän kanssa. Nykyhallintoa vastustavan demokratialiikkeen johtohahmo Svetlana Tsihanouskaja on toivonut kansainvälisen yhteisön kutsuvan maata ennemmin Belarusiksi.
"Belarus istuu suomeen ihan hyvin"
Häkkisen mielestä nimelle Valko-Venäjä ei ole sen vakiintumista lukuunottamatta erinomaisia perusteita. Nimeen on totuttu, mutta mikään ei estä vaihtamasta sitä.
– Ei kukaan tiedä, mitä "valko" nimessä tarkoittaa. "Venäjän" merkitys tiedetään, mutta siihen liittyy ikäviäkin sävyjä ja muistoja. Voisi ajatella, että Belarus olisi neutraalimpi nimi, Häkkinen sanoo.
Häkkisen mukaan Valko-Venäjä-nimitys otettiin suomessa käyttöön 1800-luvun lopulla. Nimi on tällöin käännetty ruotsista suomeksi.
Häkkinen ei usko, että eurooppalaisen, tunnetun maan nimenvaihdos herättäisi suomalaisissa syvällisiä tunteita.
– On totuttu siihen, että valtiot, rajat ja nimet vaihtuvat. Voi olla, että jouduttaisiin käyttämään hetken aikaa nimitystä "entinen Valko-Venäjä". Näin tehtiin esimerkiksi Myanmarin kohdalla, puhuttaessa "entisestä Burmasta".
Traktoreista mallia – paitsi taivutuksessa
Suomalaisille Belarus on nimenä tuttu entuudestaan muistakin kuin valtioyhteyksistä. 1960- ja 1970-lukujen taitteessa Suomen maatiloilla ja työmailla alkoivat yleistyä neuvostovalmisteiset Belarus-traktorit.
– Ne kantikkaat punaiset traktorit muistetaan hyvin. Siksi myös Belarus istuu suomeen ihan hyvin. Ei se ole kovin vaikea nimi, Häkkinen sanoo.
Mikäli Valko-Venäjän suomenkielinen nimi olisi vastaisuudessa Belarus, pakottaisi se suomenpuhujat pohtimaan myös taivutusoppia. Kuuluisiko esimerkiksi nimen genetiivi- eli omistusmuoto Belarusin vai Belaruksen?
– Luulisin, että kun otetaan vierasperäinen sana käyttöön, sitä myös taivutetaan vierasperäisen sanan tavoin: Belarusin. Ei siis Belaruksen, kuten entisaikaan trakotrin nimeä taivutettiin.
Näin siis esimerkiksi matkustaminen sekä kaupankäynti kohdistuisivat Belarusiin, eivät Belarukseen.
Kotus tarkastellut nimenmuutosta
Kotimaisten kielten keskus Kotus tarkasteli yhdessä ulkoministeriön kanssa vuonna 2020, onko Valko-Venäjän nimityksen vaihtamiselle perusteita. Harkinnan lopputuloksena oli, ettei vakiintunutta nimeä vaihdeta.
Kotuksen erityisasiantuntija Ulla Onkamo kommentoi päätöstä Ylelle sähköpostitse.
– Silloin todettiin muun muassa, ettei Belarus-nimen käyttö puolla nimenmuutosta. Sitä ei käytetä juuri ollenkaan suomenkielisissä konteksteissa, eikä selvää poliittista painetta muutokselle ole.
Ukrainan sota ja Valko-Venäjän siunaama Venäjän sotapolitiikka ovat sittemmin vauhdittaneet keskustelua nimenvaihdosta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmaisi Twitterissä keskiviikkona kannattavansa keskustelua Valko-Venäjän nimen muuttamisesta.
Kotuksen kanta asiaan ei ole muuttunut. Onkamon mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön alaisessa asiantuntijalaitoksessa nimenvaihdosta tarkastellaan ensisijaisesti sujuvan kielenkäytön kannalta.
– Kielellisesti Valko-Venäjä on vanha, vakiintunut ja toimiva nimi. Se yksilöi kohteensa ongelmitta ja on helppo käytössä. Nimenmuutokset aiheuttavat poikkeuksetta kustannuksia, väärinkäsityksiä ja päivitystarpeita.
Sähköpostissaan Onkamo nostaa esille myös taivutusta koskevat epäselvyydet.
– Nimen Belarus taivutus ei myöskään ole yksiselitteinen. On hyvä muistaa, että pohdittava on myös mahdollisen maannimen muutoksen vaikutusta asukkaannimitykseen valkovenäläinen ja kielennimeen valkovenäjä.
Onkamon mukaan valtiolla ei ole oikeutta päättää, mitä nimitystä siitä vierailla kielillä käytetään. Viime kädessä asia on poliittinen.
– Jos ulkoministeriön näkemyksen mukaan nimenmuutokseen on poliittisista syistä tarvetta, neuvottelemme heidän kanssaan.
Jos nimitystä päätettäisiin muuttaa, suositus päivitettäisiin Onkamon mukaan Kotimaisten kielten keskuksen Maiden nimet -julkaisuun.
Kynnys vaihtamiseen korkea
Emeritaprofessori Häkkisen mielestä moni asia on muuttunut sen jälkeen, kun Kotus ja ulkoministeriö viimeksi puntaroivat Belarus-nimen käyttöönottoa. Asian voisi hänen mielestään ottaa jälleen harkintaan.
Erisnimien vaihtoon ei ryhdytä ilman tärkeää, pakottavaa syytä. Nyt sellainen on Häkkisen mielestä käsillä.
– Joskus tuntuu tarpeelliselta vaihtaa. Asiaa voi harkita uudestaan ja tulla uudenlaiseen johtopäätökseen.
Sanan Belarus bela-osio tarkoittaa valkoista ja rus-pääte viittaa itäslaavilaiseen historialliseen alueeseen. Rus on Häkkisen mukaan sama sana juuriltaan kuin esimerkiksi Ryssland tai ryssä.
Mikä siis tarkalleen ottaen muuttuisi, jos Valko-Venäjää kutsuttaisiin Belarusiksi?
– Kyseessä on eri nimikokonaisuus, joka näyttääkin erilaiselta. Tavallaan se olisi uusi nimi valtiolle.
Onko Valko-Venäjän opposition tukeminen tärkein argumentti mietittäessä suomen kielen sanastoa?
– En sanoisi, että se on tärkein argumentti. Mielestäni on käytännöllistä, ettei ole niin montaa eri nimitystä samasta maasta. On myös tärkeää, mitä mielikuvia nimeen liittyy, Häkkinen sanoo.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 4. kesäkuuta kello 23:een asti.