Jenna Mattila hätkähti, kun hän huomasi ostamiensa kaurahiutaleiden hinnan lähes kaksinkertaistuneen. Paketin hinta on noussut parissa kuukaudessa viidelläkymmenellä sentillä. Huhtikuussa paketin sai vielä 79 sentillä, mutta nyt hinta oli noussut 1,29:een.
Viisikymmentä senttiä ei ehkä tunnu isolta rahalta, koska kaurapuuro on edelleen edullinen ruoka, mutta myös moni muu Mattilan ostama peruselintarvike on kallistunut selvästi alkuvuoden aikana.
Hyvinkäällä perheineen asuva Mattila seuraa poikkeuksellisen tarkasti rahankäyttöään. Hän sanoo aina pitäneensä numeroista ja olleensa tarkka taloutensa suhteen.
Nelihenkisen perheen ruokakulut ovat olleet viimeiset puolitoista vuotta 400 euroa kuussa. Mattila laittaa kyseisen summan ruokatilille joka kuukausi. Nyt hän on huomannut, että se ei enää riitä koko kuukaudeksi. Nyt rahaa menee 450–500 euroa kuussa.
Alla olevaan listaan Mattila on listannut kauppakuittien pohjalta ostamiensa tuotteiden hintojen muutoksia.
S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho kertoo, että vehnän ja muiden viljojen hinnat ovat nousseet merkittävästi sodan seurauksena. Ukraina on ollut merkittävä viljan viejä.
Kaikkiaan ruuan hinta on noussut Päällysahon mukaan vuodentakaisesta keskimäärin viitisen prosenttia S-ryhmän kaupoissa, mutta osa tuotteista on kallistunut selvästi enemmän kuin toiset.
Venäjän hyökkäys on kiihdyttänyt inflaatiota, mikä on nostanut erityisesti polttoaineen ja sähkön hintaa.
Hintojen nousu vaikuttaa siihen, mitä ruokakaupasta kannetaan kotiin. Tuore kala on paras esimerkki tästä, sillä sen hinta on noussut kaikkein eniten, peräti 40 prosenttia vuoden takaisesta.
– Kun tuoreen kalan hinta on noussut, sen ostaminen on myös supistunut reilun kolmanneksen, kertoo S-ryhmän Päällysaho.
Hintojen nousu saattaa olla syynä siihen, että edullisemman ruuan kysyntä on puolestaan kasvanut tänä keväänä.
K-ryhmän tilastoista selviää, että tarjoustuotteet käyvät nyt aiempaa paremmin kaupaksi. Keskolla vuositason kokonaismyynnistä on ollut 25 prosenttia tarjouksessa olevien tuotteiden myyntiä, ja kevään aikana luku on noussut yhden prosenttiyksikön verran.
K-ryhmän asiakkailleen tekemän kyselyn mukaan tarjouksia seuraa nyt suurempi joukko kuin aiemmin, jopa 90 prosenttia.
S-ryhmän omien merkkien, jotka ovat usein edullisempia kuin muut vastaavat tuotteet, myynti kasvoi toukokuussa 15 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.
Sodan vaikutus kysyntään on näkynyt muutenkin kuin vain hinnoissa. Lidlin mukaan kevään aikana peruselintarvikkeiden, kuten säilykkeiden, pastan, jauhojen ja muun kuivatavaran, kysynnässä on ollut havaittavissa hienoista nousua. Tämän voi ajatella olevan seurausta siitä, että on haluttu ostaa kotiin helposti säilyvää ruokaa mahdollisen kriisitilanteen varalle.
S-ryhmän Päällysaho sanoo, että vielä on vaikea sanoa mitään täysin varmaa ihmisten ostokäyttäytymisen muutoksista, sillä vertailua viime vuoteen vaikeuttaa se, että myös pandemia-aika muutti ihmisten kulutustottumuksia.
Muissa tuoteryhmissä muutokset ovat pienempiä, kertoo Päällysaho. Esimerkiksi oluissa keskimääräinen litrahinta ei ole noussut.
K-ryhmän tuoreen asiakkailleen tekemän kyselyn mukaan aiempaa suurempi osa valmistaa ruokaa useammaksi päiväksi kerrallaan. Näin toimii myös Jenna Mattila. Hän hakee säästöjä tekemällä isoja annoksia ruokaa kaksi kertaa viikossa, torstaisin ja sunnuntaisin.
Ostosten tekoon tai ruuanlaittoon ei sinänsä mene Mattilan mukaan sen enempää aikaa, vaikka toimii säästäväisesti. Sen sijaan aikaa pitää varata suunnitteluun.
Jenna Mattila on tehnyt ammatin itselleen siitä, että on ollut aina tarkka rahan suhteen. Hän työskenteli aiemmin työterveydenhoitajana, mutta ryhtyi täysipäiväiseksi yrittäjäksi vajaa vuosi sitten vanhempainvapaan päätyttyä.
Hän kutsuu itseään taloudellisen hyvinvoinnin valmentajaksi. Hän kirjoittaa säästämisestä muun muassa Rahabalanssi-tilillään Instagramissa.
– Sinun täytyy tietää, mihin rahasi menevät. Kun sen tietää, sitten näkee sen, mitä voi muuttaa rahankäytössään. Säästäminen on aina seurausta toiminnan muuttamisesta.
Mattila korostaa, että päätös rahan säästämisestä vaatii aluksi aikaa. Hän käyttää itseään esimerkkinä. Reilu vuosi sitten vielä vanhempainvapaalla ollessaan hän ehti nykyistä paremmin suunnitella, mitä ostaa kaupasta ruuaksi, ja tehdä itse enemmän ruokaa.
Nyt perheen kaksi lasta ovat päiväkodissa, missä he myös syövät. Tämän voisi kuvitella tuovan säästöä, mutta Mattilan mukaan asia on juuri päinvastoin.
– Ajankäyttö on erilaista, kun on itse töissä. Suunnitteluun jää vähemmän resursseja, mikä vaikuttaa lopputulokseen euroissa. Ruokakuluissa suunnitelmallisuus on ensimmäinen asia, jota kautta voi saada säästöä.
On istuttava alas, tehtävä ruokalistat ja katsottava kaapit läpi. Säästämisen kannalta Mattilan mukaan on erityisen tärkeää suunnitella, minkä verran tarvitsee ruoka-aineita.
– Muutenhan ruokaa menee roskiin, ja se on sama kuin heittäisi rahaa roskiin.
Voit keskustella ruuan kallistumisesta ja säästämisestä tiistaihin kello 23:een asti.
Lue myös: