Hyppää sisältöön

Kajaanissa toivotaan innovaatioita ja uusia työpaikkoja tekstiilijätteen keräyksen myötä

Käytöstä poistunut tekstiili halutaan hyötykäyttöön. Kajaanissa kierrätyskeskus Entringissä on alettu kerätä tekstiilejä, ja käytäntö siirtyy asteittain myös muihin Kainuun kuntiin.

Tulevaisuudessa Kainuussa kerätään tekstiilijätettä hyötykäyttöön miljoona kiloa vuodessa. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
Siiri Pohjoinen

Vuoden 2023 alusta voimaan tulevan jäteasetuksen mukaan kuntien on järjestettävä asumisesta syntyvän tekstiilijätteen vastaanotto alueellisilla vastaanottopisteillä kaikkialla Suomessa. Kajaanissa toivotaan, että tekstiilijäte saisi läheltä uuden elämän innovaatioiden avulla.

Tällä hetkellä jokaisen kainuulaisen käytöstä poistuu keskimäärin 13 kiloa tekstiiliä vuodessa, kertoo Ekokympin ympäristökasvattaja Anu Koskela. Arvioiden mukaan Kainuussa kerätään tulevaisuudessa miljoona kiloa tekstiilejä vuodessa. Maanlaajuisesti tekstiiliä kerätään vuosittain tulevaisuudessa 70–100 miljoona kiloa, kertoo Anu Koskela.

Kainuussa samaan kierrätyspussiin saa laittaa sekä uudelleen käytettävät että rikkinäiset, loppuunkuluneet tekstiilit.

Likainen tekstiili kuuluu sekajätteeseen, samoin kuin kaikki sukat ja alusvaatteet – puhtaatkin. Muut ja puhtaat käytöstä poistuvat tekstiilit sopivat keräykseen, samoin kuin vanhat lakanat ja pyyhkeet.

– Vaatteen on oltava puhdasta. Se ei saa haista pahalle, eli ei tule kerätä vintiltä ikivanhoja vaatteita, jotka haisevat homeelle tai ovat öljyisiä, neuvoo Koskela.

Syy tekstiilien puhtauskriteeriin on inhimillinen: lajittelu ei tapahdu koneellisesti vaan sen tekevät ihmiset.

Kehitettävää on

Kerättävää tekstiiliä hyötykäytetään tällä hetkellä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Ristijärvellä aikaisemmin toteutetussa pilotissa 35 prosenttia kerätystä tekstiilistä palasi myyntiin ja toinen 35 prosenttia lähti Paimion jalostuslaitokselle, jossa se hajotetaan kuiduksi ja siitä tehdään esimerkiksi uutta lankaa. 25 prosenttia kerätyistä tekstiileistä päätyi sekajätteeseen. Viisi prosenttia jäi alueelle, ja siitä tehtiin matonkuteita.

Hyötykäytössä on vielä kehitettävää. Koskela toivoo, että yhä isompi määrä tekstiilijätettä jäisi jatkokäyttöön Kainuuseen ja tuottaisi myös innovaatioita. Lisäksi tekstiilin hiilijalanjälki voisi pienentyä, jos poistotekstiili löytäisi uuden kodin läheltä.

– Olisi erittäin hyvä, jos jätettä käytettäisiin täällä hyödyksi ja tehtäisiin esimerkiksi akustiikkalevyjä tai uutta pientä teollisuutta, kertoo Anu Koskela tavoitteista.

Toistaiseksi Paimiossa on Suomen ainoa tehdas, joka jalostaa tekstiilejä. Toinen on tulossa Turkuun. Koskela kertoo, että muiden jätelaitosten kanssa on jo mietitty esimerkiksi logistiikkaa, sillä vuoden 2023 alusta voimaan tuleva jäteasetus velvoittaa kaikkia kuntia järjestämään asumisesta syntyvän tekstiilijätteen vastaanoton alueellisilla vastaanottopisteillä kaikkialla Suomessa.

Tekstiilikeräys alkaa asteittain muissa kunnissa

Kainuussa tekstiilikeräys etenee muihin kuntiin asteittain. Heinäkuussa keräykset alkavat Kuhmossa ja lähiaikoina myös Sotkamossa. Pyrkimyksenä on saada pienimuotoinen lajittelukeskus jokaiseen Kainuun kuntaan kirpputorin tai kierrätyskeskusten yhteyteen, kertoo Anu Koskela.

Mukana projektissa on muun muassa Kajaanin ammattikorkeakoulu, jonka työryhmä miettii mahdollisia uusia käyttötarkoituksia.

– Työryhmä miettii, mitä poistotekstiilillä voisi tehdä, jotta siitä jäisi Kainuuseen jotakin hyötyä, ja se toisi vaikka uusia työpaikkoja, Koskela pohtii.

Kajaanissa pilottijakso jatkuu kesäkuun alusta aina joulukuun loppuun, eli siihen saakka, kunnes uusi jäteasetus tulee valtakunnallisesti voimaan. Kajaanin pilottihanke toteutetaan osana SUSWAM-hanketta, jossa ovat mukana Entrinki, Ekokymppi ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. Hanke rahoitetaan CBC-ohjelmasta. Vastuutahona on Ekokymppi. Muiden Kainuun kuntien tekstiilikeräyksestä vastaa myös Ekokymppi.

Lue lisää Kainuun uutisia Yle Uutisten netissä.

Suosittelemme sinulle