Hyppää sisältöön

Ylen kysely: Luonnonsuojelualueiden lisäämisellä on suomalaisten vankka tuki – 80 prosenttia haluaa lisää suojelua

Nuoret ja naiset ovat suojelumyönteisempiä kuin miehet ja vanhemmat ikäpolvet. Asiantuntijan mukaan meidän kaikkien yhteisistä valtion metsistä pitäisi aloittaa.

Evon nykyistä retkeilyaluetta on ehdotettu kansallispuistoksi eli luonnonsuojelualueeksi. Kuva: Mårten Lampén

Evolla Hämeenlinnassa on käyty kiivastakin vääntöä siitä pitäisikö alueelle perustaa kansallispuisto vai ei. Alueen aktiivi haluaisi alueelle kansallispuiston eli luonnonsuojelualueen.

– Evolle saa tosi suositun, tosi hienon kansallispuiston retkeilijöitä ja kävelijöitä ja luonnonsuojelua varten. Sillä tavalla turvattaisiin Evon hienot luontoarvot. Täällä on komeita aarnialueita ja muita suojelualueita erillisinä saarekkeina. Kansallispuisto kokoaisi ne yhdeksi suojelluksi alueeksi, sanoo Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin Markku Karvonen.

Markku Karvonen retkeilee usein Evolla. Muutkin suomalaiset ovat löytäneet koronan aikana kansallispuistot, jotka muodostavat Suomen luonnonsuojelualueiden rungon. Kuva: Mårten Lampén

Muutkin suomalaiset ovat hyvin samoilla linjoilla. Kansalaiset ovat lähes yksimielisiä siitä, että luonnonsuojelualueita pitäisi perustaa maahamme lisää.

Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 80 prosenttia kannattaa suojelualueiden lisäämistä joko ehdottomasti tai varauksella. Suomalaisista 38 prosenttia kannattaa lisäsuojelua sekä yksityisillä että valtion mailla, 42 prosenttia ensisijaisesti valtion omistamien metsien suojelua.

Nuoret aikuiset ovat suojelumyönteisempiä kuin vanhemmat ikäpolvet. Samoin naiset suojelisivat luontoa hanakammin kuin miehet.

Ammattiryhmistä maanviljelijät vastustavat lisäsuojelua eniten. Valtaosa heistä ei kannata suojelualueiden lisäämistä. Opiskelijat ja työttömät taas ovat innokkaimpia luonnosuojelijoita Ylen kyselyn perusteella.

– Kyllähän tämä on ihan selkeä viesti päättäjille, että tuohon suuntaan pitää edetä. Pitää keksiä sellaiset fiksut ratkaisut, että myös ne, jotka suhtautuvat asiaan epäillen, eivät jäisi tappiolle, sanoo Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman.

Taloustutkimus haastatteli 1 614:ää henkilöä viikolla 19 (toukokuun toinen viikko). Haastattelut tehtiin internetpaneelissa, ja väestötietojärjestelmästä tehty satunnaisotos edustaa Suomen aikuisväestöä. Virhemarginaali on noin 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Evon kansallipuistoksi ehdotetulta alueelta lähtee laskuoja alueen ulkopuolelle. Kuva: Mårten Lampén

Kansallis- ja luonnonpuistot muodostavat Suomen luonnonsuojelualueiden verkoston rungon. Luonnonpuistot taas ovat yleisöltä suljettuja suojelualueita. Lisäksi on yksityisiä suojelualueita. EU:n Natura-alueilla taas suojelu ei ole niin tiukkaa.

Vapaaehtoisuus on Schulmanin mielestä hyväksytympää kuin pakkosuojelu. Hänen mukaansa suojelusta on oltava valmiita kuitenkin maksamaan.

– Kyllähän meidän on oltava valmiita jakamaan ne kustannukset reilusti, hän sanoo.

Luonnonsuojelualueiden lisääminen on välttämätöntä luontokadon pysäyttämiseksi. Pelkillä suojelualueilla biodiversiteettikriisiä ei kuitenkaan ratkaista.

– Luonnon hyödyntämisen tapojen täytyy muuttua, maa- ja metsätalouden nyt erityisesti, mutta tietysti myös yhdyskuntien suunnittelun. Mutta ilman muuta: se on todettu välttämättömäksi, että pystytään meidän elonkehä pelastamaan, että isompi osa varataan muunlajisille kuin ihmisille, Schulman sanoo.

Suomen ympäristökeskus Syken pääjohtaja Leif Schulman on sitä mieltä, että suomalaisten yhteisistä eli valtion metsistä tulisi aloittaa suojelualueiden lisääminen. Kuva: Mårten Lampén

Metsät ovat uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö Suomessa. Osa luontoarvoiltaan erityisen arvokkaiksi luokitelluista vanhoista metsistä on talouskäytössä. Hallitus selvittää parhaillaan mahdollisuuksia suojelualueiden lisäämiseen. Siihen tähtää paitsi kansallinen biodiversiteettistrategia että EU:n vastaava strategia.

Suomi on siis sitoutunut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Suomalaisten yhteiset metsät suojeltava ensin

Kansainvälinen tavoite on, että suojeltua pinta-alaa maalla ja vesistöissä olisi 30 prosenttia, josta kolmannes olisi tiukan suojelun piirissä.

Lisäsuojelusta on puhuttu vuosikausia, mutta silti asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu.

Schulman on sitä mieltä, suojelu pitäisi aloittaa meidän kaikkien omistamista yhteisistä metsistä.

– Alkaa olla hieman vaikea ymmärtää, miksi emme aloittaisi valtion metsistä. Nehän ovat meidän omaisuutta, ja me olemme tämänkin tutkimuksen valossa hyvinkin yksimielisesti sitä mieltä, että suojelua täytyy lisätä.

Valtion omistamia metsiä hallinnoi Metsähallitus. Sillä on Suomen hallituksen asettama tuottotavoite, jonka mukaan sen on tuotettava metsänhakkuilla rahaa valtion kassaan.

– Sehän ei ole vain Metsähallituksesta kiinni, vaan se tarvitsee poliittisen päätöksenteon, että Metsähallituksen tuottotavoitteita lasketaan, että suojelu mahdollistuu, Schulman sanoo.

Metsähallituksen tulostavoitetta laskettiin parin viime vuoden aikana. Vuonna 2019 tulostavoite oli 148 miljoonaa euroa vuodessa, vuonna 2020 se oli 114 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 noin 99 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle tulostavoite nostettiin taas 119 miljoonaa euroon.

Myös Karvonen on sitä mieltä, että valtion omien metsäalueiden lisäsuojelu olisi helpoin, nopein ja järkevin tie. Hän aloittaisi nyt ensi alkuun Evolta.

– Kun täällä on valmis valtion omistama luonnonsuojelullisesti arvokas alue, niin tämä olisi pienimmän riesan tie rakentaa ja kasvattaa eteläsuomalaista suojeltua metsäluontoa, hän sanoo.

Markku Karvonen näyttää kartasta vihreätä aluetta, josta suurinta osaa on ehdotettu suojeltavaksi. Punaiset alueet ovat jo nyt luonnonsuojelualueita. Kuva: Mårten Lampén

Lue myös:

Tutkimus: Ilmastonmuutos aiheuttaa rajuja kannanvaihteluita Suomen lajistolle – ekosysteemit muuttuvat ennustamattomalla tavalla

Maankäyttösektori kääntyi ensi kertaa päästöjen lähteeksi – Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen: Suomelle on vaarassa tulla miljardilasku

Metsäala perustelee hakkuiden kestävyyttä säännöillä, joihin ympäristöviranomainen ei usko – Taina Ihaksi kertoo nyt, miksi teki vaikean päätöksen

Data-analyysi paljastaa: Kaikkein monimuotoisin metsämme on jatkuvasti avohakkuiden kohteena, ja se johtaa luontokatoon

Komissio: Iso osa luonnosta pitää palauttaa kohti luonnontilaa kaikissa jäsenmaissa

Suomen valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja – asiantuntija: "En voi ymmärtää, miksi niin tapahtuu"

Jättiraportti: Peruuttamaton muutos maapallon järjestelmissä on jo käynnissä – "vaarallista ja laaja-alaista sekasortoa luonnossa", IPCC sanoo

Suosittelemme sinulle