40-vuotias Maysam Lailah harmistui nähdessään, miten nopeasti Suomi toimi Ukrainan pakolaisten korkeakouluopintojen eteen. Hänen saapuessaan Suomeen vastaanotto oli erilainen eikä tie kohti lääkärin opintoja ole edennyt.
Ukrainan kriisin alettua yliopistot alkoivat heti itsenäisesti luoda ukrainalaisille erillisiä opiskeluoikeuksia. Huhtikuun lopulla tuli myös valtakunnallinen toimenpideohjelma (siirryt toiseen palveluun)ukrainalaisten korkeakouluopiskelijoiden ja tutkijoiden tukemiseksi.
EU-maissa tilapäisen suojelun statuksen saaneet ukrainalaiset eivät saa oikeutta suorittaa tutkintoa, mutta saavat suorittaa osan Ukrainassa kesken jäänneistä opinnoistaan. Opinnot saattoi aloittaa jo kevätlukukauden aikana.
Tapahtumia seuratessaan Lailah on ihmetellyt, voiko toinen pakolainen saada pelkän kansallisuuden perusteella sitä, mitä toinen ei saa.
– Ukrainalaiset saavat heti opiskelupaikat ja pystyvät jatkamaan opintojaan. Heidän elämänsä ei pysähdy, Maysam Lailah sanoo.
Myös muutkin kuin pakolaiset ovat panneet merkille Ukrainan ja Lähi-idän pakolaisten erilaisen kohtelun. Muun muassa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n tiedottaja Tomi Rantanen kirjoitti blogissaan (siirryt toiseen palveluun) asetelman ongelmista ja kehotti pohtimaan, osaammeko soveltaa samoja käytäntöjä kaikkiin tänne vainoa, sotaa tai muita konflikteja pakenevia kohtaan tulevaisuudessa.
Lesken opinpolku nousi pystyyn
Lailah opiskeli lääketieteellisessä ensin Ukrainassa ja sitten kotimaassaan Irakissa. Hän ei keskeyttänyt opintojaan senkään jälkeen, kun Yhdysvaltain armeijan leivissä ollut aviopuoliso tapettiin työmatkalla. Opinnot kylläkin venyivät, kun oli samalla hankittava elantoa.
Jatkuvan häirinnän ja uhkailun riivaaman leskiäidin elämä kävi Irakissa niin vaaralliseksi, että hän pakeni. Matka kahden lapsensa kanssa kulki Turkin, Kreikan, Saksan ja Ruotsin kautta Suomeen. Samaan päätyi 21 000 irakilaista vuonna 2015.
Suomen rajan maahantulomuodollisuuksista päästyään perhe istahti ensimmäiseen bussiin. Se vei Jämsän vastaanottokeskukseen ja heistä tuli pysyvästi jämsäläisiä.
Sitten hänen opiskeluelämänsä pysähtyi ja jumiutui.
Myöskään hänen ukrainalainen kohtalotoverinsa ei pääse oikotietä lääkikseen Suomessa. Korkeakoulujen tukitoimet koskevat vain englanninkielistä koulutusta ja Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa opetus on vain suomen ja ruotsin kielellä. Ukrainan pakolaisille voi tarjoutua vain yksittäisiä englanninkielisiä kursseja. Silti Lailah on närkästynyt.
– Minulta on tuhlautunut kuusi vuotta järjestelmän ja lakien vuoksi. Ja nyt kun ukrainalaiset tulivat, kaikki muuttui. Kaikki järjestelmät uusittiin vain heille, kaikki lukitut ovet avataan heille, Lailah sanoo.
Sisupussi ei anna periksi
Suomesta Maysam Lailah sai nopeasti turvapaikan, lapset pääsivät kouluun ja hän sai parin kuukauden päästä työpaikan vastaanottokeskuksessa. Mutta kesken jääneiden korkeakouluopintojen jatko ei onnistunut.
– Meitä kehotettiin opiskelemaan suomen kieltä ja etenemään pääsykokeiden kautta tai vaihtamaan ammattia. Viranomaiset tyrkyttivät meille lähinnä vain ammattikouluja.
Hänestä tuntui, että seinä nousi vastaan. Olisi siis pakko aloittaa kaikki opinnot alusta. Ja lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeiden kynnys siinteli taivaissa huonon suomen kielen osaamisen vuoksi.
Maysam tarrautui silti unelmaansa ja ryhtyi valmistautumaan lääkiksen pääsykokeisiin. Jämsän vastaanottokeskuksen sulkeuduttua hän siirtyi töihin vanhusten palvelukodin keittiöön. Elämään tuli vielä lisää vipinää, kun kolmas lapsi syntyi kolme vuotta sitten. Maysam on avioitunut uudelleen Suomessa irakilaisen insinöörin kanssa.
Työn ohessa hän on opiskellut kolme lukukautta Alkio-opistossa. Siellä hän on päntännyt lääketieteellisen pääsykokeen oppiaineita ja parantanut suomen kieltään. Nyt hän puhuu jo sujuvasti suomea.
Opiskelun ja ansiotyön lisäksi hän ryhtyi vuosi sitten kotileipomoyrittäjäksi jotta pääsi eroon Kela-tukien paperisodasta.
Neljästä yrityksestä huolimatta hän ei ole vielä yltänyt kielikokeessa sille tasolle, joka oikeuttaa osallistumaan lääketieteellisen pääsykokeisiin. Jotta aika ei valuisi enää enempää hukkaan, Maysam Lailah haki kesäkuun alussa ensihoitajan koulutukseen. Hänen lukion käynyt poikansa pyrki myös samaan opinahjoon.
Maysamin on vaikea ymmärtää, miksi lääketieteelliseen opiskelemaan pääsyssä on niin kova kielitaitovaatimus, mutta ulkomailta saapunut valmis lääkäri saa työskennellä häntä heikomman suomenkielen varassa.
Ministeriö kiistää eriarvoisuuden
Opetus-ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Kaisu-Maria Piiroinen katsoo, että ukrainalaisten korkeakouluopiskelijoiden tukitoimet eivät luo eriarvoisuutta, koska se vastaa erilaisessa asemassa olevan ihmisryhmän erilaiseen tilanteeseen kuin aikaisemmin vastaanotetut pakolaiset.
– Tilapäisen suojelun status on EU-alueella uusi. Siinä ajatellaan, että henkilö tulee Suomeen rajatuksi ajaksi. Ajatus on, että he palaavat kotimaahan suhteellisen lyhyen ajan kuluttua, Piiroinen sanoo.
Korkeakoulut pystyivät tässä pakolaisaallossa luomaan pikavauhtia opinpolkuja Ukrainan pakolaisille sen ansiosta, että korkeakoulut ja opetusalan viranomaiset olivat oppineet edellisestä isosta pakolaisaallosta. Syyrian ja Irakin pakolaisten auttamiseksi syntyi muun maussa neuvontaorganisaatio, SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) -yksiköiden verkosto.
SIMHE-neuvonnan tarkoituksena on varmistaa, että Suomeen saapuvien korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien aiemmat opinnot ja tutkinnot tunnustettaisiin kansallisten käytäntöjen mukaisesti mahdollisimman nopeasti.
Opetusneuvos Kaisu-Maria Piiroinen arvelee, että neuvontaverkoston kehittäminen jäi edellisessä pakolaisaallossa vähälle huomiolle, koska yhteiskunnallinen keskustelu oli erilaista kuin nyt.
Myös ministeriö oli tällä kertaa nopea ja tarjosi ripeästi korkeakouluille kompensointia opintojen ilmaisesta tarjonnasta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei pidä syrjivänä
Yhdenvertaisuutta edistämään perustettu ja syrjintään puuttuva Yhtenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei ole saanut valituksia eri pakolaisryhmien erilaisesta korkeakoulutarjonnasta.
Ukrainan tilanne on kylläkin poikinut toimistolle jonkin verran yhteydenottoja, mutta ei pakolaisilta. Kysymykset ovat koskeneet lähinnä venäläisiin kansalaisiin kohdistuneita pakotteita. Myös pakolaisten tukiverkostot ovat lähestyneet valtuutettua. Mutta isoa ryntäystä ei ole ollut.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman katsoo, että Ukrainan pakolaisille tarjottujen opiskelumahdollisuudet eivät luo kahden kerroksen väkeä pakolaisten keskuudessa. Perusteluna on, että turvapaikan saaneilla on pysyvämpi oikeus oleskella ja hakea korkeakouluopintoihin kuin ukrainalaisilla.
– Heille on väylä olemassa, mutta väylä suomalaiseen tutkintoon on kyllä kohtuuttoman vaikea monella alalla, esimerkiksi lääkäriksi, Kristina Stenman toteaa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu muistuttaa, että turvapaikan saanneilla on vahvempi juridinen asema kuin tilapäisen suojelun saanneilla ukrainalaisilla. Tilapäisen suojelun status asettuu oikeuksiltaan turvapaikan hakijan ja turvapaikan saaneen väliin.
Kristina Stenman tähdentää sitä, että ukrainalaisille on avattu korkeakoulun ovi tietyn opintokokonaisuuden suorittamiseksi, ei koko tutkintoon.
– On positiivista, että on löydetty toimintatapoja ja toivon että näitä tapoja voidaan ulottaa myös jatkossa, jos meille tulee uusia tilanteita, joissa ihmiset hakevat Suomesta kansainvälistä suojelua.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida lauantaihin 11.6. kello 23:een saakka.