Hyppää sisältöön

Entinen ulkoministeri Keijo Korhonen on kuollut

Korhonen oli kuollessaan 88-vuotias. Korhonen muistetaan ministeripestinsä lisäksi esimerkiksi ehdokkuudestaan vuoden 1994 presidentinvaaleissa, joissa hän vastusti kiivaasti Suomen EU-jäsenyyttä.

Mustavalkokuva Keijo Korhosesta.
Keijo Korhonen toimi poliittisen uransa jälkeen muun muassa Arizonan yliopiston vierailevana professorina. Korhonen kuvattuna Helsingissä 13. helmikuuta 2014. Kuva: Lehtikuva
Marika Harjumaa,
Eelis Bjurström,
STT
Avaa Yle-sovelluksessa

Entinen ulkoministeri ja poliittisen historian tutkija Keijo Korhonen (kesk.) on kuollut 88-vuotiaana Yhdysvaltojen Arizonassa, kertoo valtioneuvoston kanslia Twitterissä.

Korhonen valittiin ulkoministeriksi vuonna 1976, mutta hallituksen erottua vuonna 1977 häntä ei enää nimitetty ministeriksi.

Korhonen muistetaan myös esimerkiksi hänen ehdokkuudestaan vuoden 1994 presidentinvaaleissa, joissa Korhonen vastusti kiivaasti Suomen EU-jäsenyyttä. Korhonen kisasi valitsijayhdistyksen ehdokkaana ja haastoi siten myös oman puolueensa Paavo Väyrysen. Vaalissa Korhosen katsottiin vieneen Väyryseltä yli 100 000 ääntä. Presidentiksi valittiin lopulta Martti Ahtisaari.

Korhonen toimi urallaan myös Helsingin yliopiston professorina sekä vierailevana professorina Arizonassa, jossa hän vietti eläkepäiviään. Lisäksi hän ehti toimia kotimaakunnassaan Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Erityisosaamisalana Suomen itäsuhteiden historia

Korhonen syntyi vuonna 1934 Paltamossa. Historian tohtoriksi Korhonen väitteli vuonna 1963 Turun yliopistosta, erityisenä osaamisalanaan Suomen itäsuhteiden historia.

1960-luvulla ja 1970-luvun alussa Korhonen puolusti Suomen puolueettomuuspolitiikkaa ulkomailla suomettumisesta esitettyä kritiikkiä vastaan.

Korhonen on kirjoittanut monia teoksia, jotka käsittelevät ulkopolitiikkaa ja esimerkiksi Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita. Korhonen sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1972 kirjastaan Turvallisuuden pettäessä – Suomi neuvostodiplomatiassa.

Asiasta kertoi ensimmäiseksi Helsingin Sanomat.

Lue ja katso myös:

Suomi kommentoi Neuvostoliiton vallankaappausta kieli keskellä suuta

Suosittelemme sinulle