Turkki on näkyvästi ilmoittanut vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Toukokuussa Turkki esitteli vaatimuslistan, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin olisi lopetettava tukensa terroristijärjestöille, annettava turvatakuut ja poistettava maahan kohdistuvat vientikiellot. Viimeisimpänä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vaatii Suomea ja Ruotsia puuttumaan "valtiontelevisioiden" toimintaan, jotta Turkki voisi hyväksyä niiden Nato-jäsenyyden.
Sunnuntaina Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg viestitti Naantalin Kultaranta-keskusteluissa, että Nato ottaa Turkin turvallisuushuolet vakavasti.
Jos Turkki ei hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä, se voi kuitenkin itse hävitä paljon. Turkin vastustus voi nimittäin entisestään huonontaa sen välejä Yhdysvaltoihin ja vaarantaa suhteet muihin länsimaihin.
Tässä jutussa tarkastelemme, mitä vaikutuksia Turkin toiminnalla on Natolle ja toisaalta mitä seurauksia Turkille voisi Naton suunnalta tulla. Kysymyksiin vastasi Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma.
Turkin toiminnan vaikutukset
Onko Nato kriisissä Turkin toiminnan takia?
En näe, että Nato olisi kriisissä vielä tässä vaiheessa, mutta kriisin vaara on olemassa, jos tilanne pitkittyy.
Nato oli huomattavasti suuremmassa kriisissä Donald Trumpin presidenttikaudella. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi vuonna 2019 kuuluisan kommenttinsa Naton aivokuolemasta. Silloin pidettiin yhtenä skenaariona, että Nato voi hajota.
Naton jäsenmaat pyrkivät nyt löytämään neuvotteluratkaisun Turkin kanssa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun Turkki on ollut esittämässä vaatimuksia.
Mitä vaikutuksia on sillä, että Turkki vetää vastavirtaan?
Naton sisäinen koheesio voi kärsiä, koska Turkki ei ole marginaalinen toimija Naton sisällä. Turkilla on Naton toiseksi suurin armeija ja maa on ollut hyvin keskeisessä asemassa kansainvälisen politiikan kiistakysymyksissä.
Mitä hyötyä Turkille on siitä, että se vetää vastavirtaan?
Turkki pyrkii saamaan Natossa myönnytyksiä ja edistämään tiukasti omia poliittisia intressejään. Tätä se on käyttänyt aikaisemminkin myös Naton suuntaan. Kun Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen valittiin pääsihteeriksi, Turkki asettui poikkiteloin ja sai myönnytyksiä.
Seuraukset Turkille
Miten Yhdysvaltojen ja Euroopan johtajat voisivat tehdä selväksi, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin käytös heikentää Naton kollektiivista turvallisuutta?
Naton jäsenmailla pitäisi olla samantyyppinen näkökulma turvallisuuspoliittisiin huoliin. Tällä hetkellä näin ei ole.
Itämeren turvallisuus ei ole Turkille relevantti asia, vaan Lähi-idän tilanne. On epärealistista ajatella, että Turkki lähtisi muuttamaan omaa turvallisuusstrategiaansa.
Millaisia seurauksia Turkille voitaisiin määrätä, jos Turkin toiminta jatkuu?
Natolla ei ole sanktiointimenetelmiä juurikaan työkalupakissa. Jos katsotaan Turkille aikaisemmin asetettuja sanktioita, niin ne on tehty Naton ulkopuolella. Ne ovat olleet valtioiden erikseen asettamia – niin kuin nyt Suomi ja Ruotsi Syyrian hyökkäyksen jälkeen asettivat asevientikiellon, minkä poistaminen on nyt myös Turkin vaatimuslistalla. Samoin Yhdysvallat potkaisi Turkin aikaisemmin ulos hävittäjäohjelmasta.
Naton säännöt
Nato tekee päätöksensä yksimielisesti. Onko Natossa ajateltu, että yksimielisyysperiaatetta muutettaisiin tai voitaisiinko siitä luopua?
En näe, että yksimielisyysperiaatteesta oltaisiin luopumassa. Natossa lähdetään liikkeelle alueellisen koskemattomuuden puolustamisesta. Kaikki turvallisuuspoliittiset ratkaisut liikkuvat aina sillä alueella. On todella vaikea myös nähdä, että valtio olisi valmis luopumaan osasta valtiollista suvereniteettiä näissä kysymyksissä.
Onko edes teoriassa mahdollista, että Turkki erotettaisiin Natosta?
Siellä ei varsinaisesti ole sellaista mahdollisuutta. Turkki on Naton pitkäaikainen jäsenmaa, jolla on toiseksi suurin armeija ja joka on hyvin keskeinen jäsenmaa Natolle. Vaikka sopimustekninen ratkaisu jäsenyyden jäädyttämiseen löytyisi, se vaatisi muiden jäsenmaiden yksimielisen päätöksen.
Voitaisiinko sääntöjä tarkastella Natossa uudestaan?
Se on pitkä tie, mutta on se täysin mahdollista. Sääntöjen muuttaminen vaatii aina yksimielisen päätöksenteon. Suomen ja Ruotsin kanssa on nyt akuutti tilanne, ja siinä ajassa tuskin ehtisi muuttamaan sääntöjä.
Onko enemmistöpäätösten käyttöön ottamista mietitty Natossa?
Ei. Yksimielinen päätöksenteko on keskeinen osa Naton toimintalogiikkaa.
Yhdysvaltojen välit Turkkiin
Washington Post kertoo, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden voisi ehdottaa Natoon sääntömuutosta, joka mahdollistaisi jäsenmaan erottamisen. Onko tällaista keskustelua käyty?
Ehdotuksia voi aina tehdä, ja se on jäsenmaiden oikeus. Näen tämän pitkänä tienä, eikä tämä ole ratkaisu akuuttiin kriisiin. Toki voitaisiin käynnistää keskustelu tulevaisuuden varalta.
Onko Suomen ja Ruotsin jäsenyysasia niin tärkeää muissa jäsenmaissa, kuten Yhdysvalloissa, että strategisesti tärkeä Yhdysvallat olisi valmis riskeeraamaan välinsä Turkkiin sen takia?
Jos Turkki onnistuisi blokkaamaan Suomen ja Ruotsin jäsenyyden, se olisi arvovaltatappio Yhdysvalloille. Itämeren turvallisuuden, eurooppalaisen turvallisuuden sekä Venäjän politiikan kannalta sillä on iso strateginen merkitys, että Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä. Se on turvallisuutta vahvistava asia.
Yhdysvalloissa voi olla parin vuoden päästä erityyppinen presidentti kuin Joe Biden, ja se mietityttää. Nato kriisiytyi pahasti Trumpin presidenttikaudella. Silloin esillä oli se, että huomiota siirrettäisiin Euroopasta enemmän Aasian suuntaan. Tällä hetkellä Bidenin hallinnossa on sitouduttu Suomen ja Ruotsin jäsenyyden tukemiseen hyvin vahvasti.
Turkin huolet Nato-konsultaatioihin?
Miten koet, että voiko Turkki pyytää turvallisuustilanteen eskaloituessa esimerkiksi Syyriassa artikla 4-konsultaatiota eli vaatia Naton turvallisuusneuvostoa keskustelemaan sen turvallisuusuhkista?
Kyllä näen sen mahdollisena. Turkki on pyytänyt sitä monta kertaa aikaisemmin ja samoin monet muut Nato-maat.
Mitä tämä tarkoittaisi?
On vaikea ennakoida konsultaatiokierroksen ratkaisuja, mitä siellä voisi tulla. Ongelma on se, että Syyria-kysymyksissä Nato-mailla on vastakkaiset intressit edustettuina. Se on poliittisesti hyvin vaikeaa.
Voit keskustella aiheesta 14.6. klo 23 asti.
Lue myös: