Kunnat löysivät keväällä hyvin koulupaikkoja Venäjän hyökkäystä paenneille ukrainalaisille, kertoo Opetushallituksen teettämä kysely. Osa kouluikäisistä jatkoi Suomessa opiskelua oman opettajan etäopetuksessa.
Eniten hakemuksia ja myös jonoa oli perusopetukseen valmistavaan opetukseen.
Ukrainasta paenneet hakevat paikkaa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen kuten muutkin, ja kaikkien hakijoiden kohdalla on tavallista, että paikkaa joutuu odottamaan jonkin aikaa. Kyselyn vastausten perusteella paikkoja on kuitenkin järjestynyt nopeasti, eivätkä odottavien määrät ole kasvaneet suuriksi, kirjoittaa Opetushallitus tiedotteessaan.
Opetushallituksen ylläpitämien KOSKI- ja VARDA-tietovarantojen tilastojen mukaan Ukrainasta paenneita oli toukokuun lopussa varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa kaikkiaan 3 446. Ukrainasta paenneiden määrät ovat edelleen kasvaneet toukokuun aikana, mutta vähemmän kuin aikaisemmin keväällä.
Opetushallituksen selvityksen mukaan kolmanneksella kunnista olisi kuitenkin vaikeuksia tarjota paikkoja entistä useammalle lapselle tai nuorelle.
– Uusien lasten ja nuorten ottamista varhaiskasvatukseen ja koulutukseen vaikeuttavat muun muassa kielitaitoisen henkilökunnan ja tulkkauspalvelujen puute, henkilöstön ja tilojen määrä sekä se, että saapuvien lasten ja nuorten määrää on vaikea ennakoida. Ammatillisessa koulutuksessa haasteena on myös se, ettei oppilaitoksilla välttämättä ole englanninkielisten tutkintojen järjestämislupaa. Laaja yhteistyö eri toimijoiden kesken, kielitaitoiset yhteyshenkilöt sekä kokemukset vastaavista tilanteista puolestaan parantavat kuntien valmiuksia järjestää paikkoja koulutukseen ja varhaiskasvatukseen, kirjoittaa Opetushallitus.
Laitilassa hyvin tilaa
Laitilaan tuli keväällä 90 kouluikäistä ja 38 varhaiskasvatusikäistä ukrainalaislasta. Kaikille löytyi paikka.
– Varhaiskasvatukseen vuokrasimme lisätilaa ja rekrytoimme lisähenkilöstöä niin kouluihin kuin päivähoitoon, sanoo Laitilan sivistystoimenjohtaja Susanne Laaksonen.
Laitilassa on jo kartoitettu lisätilaa perusopetuksen tarpeisiin. Jos kouluihin tulee syksyllä lisää ukrainalaislapsia, myös henkilöstöä joudutaan taas lisäämään. Sama tilanne on varhaiskasvatuksessa.
- Kysyimme syksyn varalle, moniko on jäämässä ja puolet tulleista ukrainalaisista ilmoitti, että he ovat jäämässä Laitilaan. Tuntuu, että perheet ovat olleet tyytyväisiä suomalaiseen koulujärjestelmään, sanoo Laaksonen.
Opetushallitus teki toukokuussa jo toisen kyselyn varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille sekä kuntien sivistystoimen johdolle Ukrainasta paenneiden lasten ja nuorten sijoittumisesta varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Kyselyyn saatiin yhteensä 294 vastausta, joista 278 suomenkieliseen kyselyyn ja 16 ruotsinkieliseen.