BERLIINI Odotan vuoroani berliiniläisellä hammaslääkäriasemalla, kun tiskille astuu mies nuoren naisen kanssa.
Nainen kuuntelee pää kallellaan viestiä puhelimestaan. Kuulen, kun mies selittää tilanteen pleksilasin takana istuvalle työntekijälle.
– Meille sanottiin, että tänne voisi tulla tarkastukseen. Hän on kotoisin Ukrainasta, mies sanoo.
Hän liu’uttaa sinikantisen passin lasin alta. Hoitaja skannaa sen ja palauttaa naiselle. Kaksikko siirtyy odotushuoneeseen.
Nainen on yksi 4,8 miljoonasta ukrainalaisesta, jotka ovat lähteneet kotimaansa sotaa pakoon muualle Eurooppaan.
Heitä varten EU on aktivoinut ensimmäistä kertaa historiassaan väliaikaista suojelua koskevan direktiivin, joka oikeuttaa asumisen ja työnteon EU:n alueella vähintään vuodeksi eteenpäin.
YK:N PAKOLAISJÄRJESTÖN UNHCR:n mukaan kyseessä on suurin pakolaiskriisi Euroopassa sitten toisen maailmansodan.
Venäjän hyökkäyssodan aikana jo 7,2 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan väkivaltaa Ukrainassa. Heistä osa on maan sisäisiä pakolaisia.
Ennennäkemätön siirtolaisliikehdintä on herättänyt ennennäkemättömän auttamishalun.
Täällä Saksassa ukrainalaispakolaisten elämästä on yritetty tehdä niin sujuvaa kuin mahdollista. Ukrainalaiset saavat matkustaa ilman lippua kaukojunissa ja -busseissa sekä käyttää lääkäri- ja sosiaalipalveluita ilmaiseksi.
Pelkästään Berliinissä sadattuhannet ihmiset ovat tarjonneet sohvansa ja vierashuoneensa pakolaisten käyttöön.
Puolassa on perinteisesti suhtauduttu nihkeästi siirtolaisiin. Nyt suuri osa puolalaisista ja maan poliittinen johto osallistuvat näyttävästi ukrainalaisten auttamiseen.
Muutoksen on huomannut esimerkiksi Grupa Granica -avustusjärjestö. Viime vuonna se avusti Valko-Venäjältä Puolaan saapuneita siirtolaisia, nyt ukrainalaisia. Työntekijät tuntuvat yhtäkkiä muuttuneen “rikollisista sankareiksi”, järjestö kuvailee.
VUONNA 2015 Syyria oli keskellä veristä sisällissotaa ja monien Lähi-idän ja Afrikan maiden taloustilanne heikkeni. Eurooppaan suuntasi miljoonia siirtolaisia.
Heistä monet viettivät ensimmäiset kuukautensa EU-maissa pidätettyinä suljetuissa vastaanottokeskuksissa – eivät vapaaehtoisten sohvilla.
Herää kysymys kaksinaismoralismista. Nytkin Ukrainasta sotaa paenneet afrikkalaistaustaiset opiskelijat ovat kertoneet syrjintäkokemuksista EU:n rajoilla.
Ukrainalaiset taas ovat jo vuosia muuttaneet EU:hun töihin ja opiskelemaan. Vuodesta 2017 he ovat voineet matkustaa 90 päivää ilman viisumia EU:n alueella, mikä on lisännyt matkustelua ja tutustumista puolin ja toisin.
Koska valtaosa miehistä ei voi lähteä Ukrainasta yleisen liikekannallepanon takia, tulijat ovat olleet pääosin naisia, vanhuksia ja lapsia. Vuonna 2015 tulijat olivat ennen kaikkea nuoria miehiä uskonto- ja kulttuuritaustoista, joita eurooppalaiset eivät miellä maidensa valtakulttuuriksi.
MONET JÄRJESTÖT ovat peräänkuuluttaneet ukrainalaisille osoitetun solidaarisuuden laajentamista pysyvästi muillekin apua tarvitseville.
Eurooppalaisten arvojen mukainen pakolaisapu voisi tulevaisuudessakin tarkoittaa vähemmän byrokratiaa ja piikkilanka-aitoja ja sen sijaan inhimillistä kohtelua ja ilmaisia hammastarkastuksia.
Solidaarisin terveisin,
Anna
Mitä EU:hun ja Eurooppaan kuuluu tällä viikolla? Siitä seuraavaksi, kokoajana Ylen EU-erikoistoimittaja Janne Toivonen.
Tulossa: Mélenchon vastaan Macron, Viron hallituskriisi
Sunnuntaina käydään Ranskan parlamenttivaalien ensimmäinen kierros. Huhtikuun presidentinvaaleista tuttu asetelma jatkuu: miten käy presidentti Emmanuel Macronin keskustaoikeisto-liittouman?
Nyt haastaa huhtikuussakin menestynyt vasemmisto, johtajanaan Jean-Luc Mélenchon – juttumme aiheesta.
Selviääkö Viron poliittinen solmu? Etelänaapurissa neuvotellaan kuumeisesti uuden hallituksen muodostamisesta.
Sunnuntaista alkaen myös Maailman kauppajärjestö WTO kokoustaa Genevessä. Kokouksen aluksi ja lopuksi kokoustavat keskenään myös EU:n ulkomaankauppaministerit. Aiheina suhteet Kiinaan ja Yhdysvaltoihin sekä Venäjän hyökkäyksen seuraukset.
Ensi viikko on EU:ssa muutenkin ministerineuvostojen viikko. Loppuviikkoa kohti ovat koolla muun muassa euroryhmä ja valtiovarainministerit.
Heitä puhuttaa muun muassa EU:n budjetti: nykyisen rahoituskehyksen pelivara on jo melkein käytetty jatkuvissa kriiseissä. Edessä voi olla keskustelu lisärahan tarpeesta.
Herättikö kirje ajatuksia? Voit keskustella aiheista lauantai-iltaan klo 23:een saakka.
Juttua muokattu 10.6.2022 klo 10.35: selvennetty alussa sitä, ettei kyse ole haastattelutilanteesta vaan kirjoittajan todistamasta tapauksesta.
Voit tilata Eurooppa-kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä.