Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Puolustusvoimien puolesta läntiseen Suomeen voidaan rakentaa vaikka 10 000 tuulivoimalaa, kun taas esimerkiksi itärajan maakuntiin Etelä-Karjalaan puoltoja on herunut vain 11 voimalalle ja Pohjois-Karjalaan 12:lle reilun kymmenen vuoden aikana. Pohjois-Pohjanmaalle on samassa ajassa näytetty vihreää valoa yli 4 200 voimalalle.
Tämä selviää tilastosta, johon on listattu Puolustusvoimien antamat myönteiset tuulivoimalausunnot vuodesta 2011 päättyneen toukokuun loppuun saakka. Puolustusvoimat perustelee kantaansa maanpuolustussyillä. Tuulivoimalat muodostaisivat turvallisuusriskin valtakunnan rajan seuduille rajamaakunnissa.
– Kyllä se näin on. Tuulivoimalat haittaisivat aluevalvontaa. Lentoliikennettähän siellä ensisijaisesti seurataan, sanoo insinööri Jussi Karhila Puolustusvoimista.
Hän valmistelee Puolustusvoimien tuulivoimalausunnot.
– Itäraja on tällä hetkellä Schengen-raja ja se on muuttumassa vielä idän ja lännen väliseksi, 1340 kilometriä pitkäksi sotilasliittoutuman rajaksi. Tietysti sillä on vaikutusta siihen, mihin meidän valvontajärjestelmämme ovat suuntautuneet.
Karhilan mukaan Ukrainan sota ja Suomen Nato-hakemus eivät ole ainakaan vielä vaikuttaneet Puolustusvoimien lähtökohtiin tuulivoimalausunnoissa. Sitä kuitenkin selvitellään parhaillaan.
Tutka-asemaan vähintään 40 kilometriä
Karhilan mukaan tuulivoimalat haittaavat Puolustusvoimien tutka-asemien toimintaa muodostamalla katveen voimalan taakse ja myös harmillisia heijastumia kuvaputkeen.
– Tuulivoimalan siipien taakse ei nähdä ja mitä kauemmas mennään, sektori laajenee leveys- ja korkeussuunnassa. Iso tuulipuisto aiheuttaa todella leveän katveen. Lisäksi voimaloiden siipien välke aiheuttaa virheilmaisuita järjestelmään.
Jos tuulivoimalat haittaavat Suomen tutka-asemien toimintaa, eikö itänaapurin kannattaisi pystyttää tuulivoimaloita omalle puolelleen aivan rajan tuntumaan sotkemaan Suomen tutkien toimintaa?
– Onneksi ne olisivat sen verran kauempana, että taakse muodostuva katvesektori olisi kuitenkin aika kapea. Epäilen, että rakentaisivat aivan rajan viereen, mutta totta kai ne haittaisivat silloin, Karhila sanoo.
Karhilan mukaan valtakunnan raja ei ole varsinaisesti este tuulivoimaloiden rakentamiselle, vaan kyse on ensisijaisesti tutka-aseman ja tuulivoimalan välisestä etäisyydestä.
– Minimietäisyys tutkasta tuulivoimalaan on 40 kilometriä ja paikoin se on pidempikin. Minimietäisyydestä on koitettu pitää tiukasti kiinni kaikkialla Suomessa, myös Suomen ja Ruotsin rajalla pohjoisessa. Miten tuulivoimalan ja tutka-aseman yhdistelmä sijoittuu, ratkaisee onko lausunto myönteinen vai kielteinen, Karhila sanoo.
Esimerkiksi Kainuuseen ja Lappiin Puolustusvoimat on antanut myönteiset lausunnot yhteensä yli 2 000 tuulivoimalalle, vaikka sielläkin on itärajaa satoja kilometrejä.
– Nämä tuulivoimalahankkeet ovat kauempana rajasta, eikä siellä ole edes yritetty saada voimaloita lähelle rajanpintaa. Ovat ymmärtäneet asian siellä, Karhila sanoo.
Karhila ei paljasta Puolustusvoimen tutka-asemien lukumäärää. Hän kertoo niitä olevan "riittävästi" ja että ne kattavat tasaisesti koko Suomen.
– Meillä on liikutettavaa lähivalvonta- ja keskivalvontatutkakalustoa ja sitten on kaukovalvontatutkaverkosto.
Kunnille isot menetykset
Etelä-Karjalassa ymmärretään turvallisuussyyt, mutta ollaan harmissaan eriarvoisuudesta, johon se on ajamassa Itä-Suomen kunnat ja maakunnat verrattuna Länsi-Suomeen.
– Kyllähän tilanne on tosi eriarvoinen ja pahimmillaan muuttuu lähivuosina vain huonompaan suuntaan meidän näkökulmastamme. Niin kauan kuin Puolustusvoimien ilmavalvontaa ei pystytä yhteensovittamaan tuulivoimaloiden lisärakentamisen kanssa, painottuu tuulivoimarakentaminen läntiseen Suomeen ja me jäämme kelkasta, sanoo maakuntajohtaja Satu Sikanen Etelä-Karjalan liitosta.
Sikasen mukaan Itärajalla ollaan vaarassa jäädä pois paitsi miljardiluokan tuulivoimainvestonneista myös uusista energiaintensiivisistä teollisuusinvestoinneista. Kunnat taas jäävät ilman tuulivoimaloiden kiinteistöverotuloja. Yhdestä myllystä kertyy sen elinkaaren aikana kiinteistöverotuloja voimalan sijaintikunnalle noin 400 000 euroa. Se on iso raha pienelle kunnalle. Sikanen perääkin remonttia tuulivoimaloiden kiinteistöverokäytäntöön.
– Kyllä sitä täytyy ehdottomasti tarkastella. Vielä tuulivoimaa ei ole niin paljon ja nykyjärjestelmällä jotenkin pärjätään, mutta jo lähivuosina tilanne muuttuu niin merkittävästi, että kiinteistöveronäkökulmaa on tarkasteltava.
Uusi käänne lausunnoissa
Puolustusvoimat on antanut tuulivoimalausuntoja viime vuodet ennätystahtia. Uusi määräennätys syntyi sekä 2020 että 2021 ja myös tänä vuonna luku kipuaa uuteen ennätykseen.
– Arvioisin annettujen lausuntojen kokonaisluvun nousevan tänä vuonna jopa 6 000:een. Luvussa on mukana kielteiset ja myönteiset lausunnot, Karhila kertoo.
Puolustusvoimat on vuodesta 2011 lähtien antanut lausunnon jo yli 20 000 tuulivoimalasta. Näistä myönteisiä on ollut noin 16 000 eli 80 prosenttia kaikista. Kielteisiä lausuntoja on annettu reilut 4 000 kappaletta eli 20 prosenttia kaikista.
Tänä vuonna näyttäisi tapahtuvan kuitenkin käänne, sillä kielteisiä lausuntoja on toukokuun loppuun mennessä annettu selvästi enemmän kuin myönteisiä. Näin ei ole tapahtunut kertaakaan yli 10 vuoteen.
– Hyvät tuulivoimapaikat alkavat loppua meillä. Kyllä se alkaa näkyä tässä ihan selvästi, Karhila kertoo.
Karhilan mukaan tuulivoimalausuntoja hakevat lähinnä tuulivoimatoimijat eli yhtiöt, jotka ovat aikeissa käynnistää tuulivoimahankkeen. Joskus kunnatkin pyytävät lausuntoja.
Puolustusvoimat antaa lausunnon 1-2 kuukaudessa ja se on voimassa viisi vuotta. Lupaan voi pyytää ja saada jatkoaikaa, sillä ylenssä lausunnosta tuulimyllyn pyörimiseen vie 5-10 vuotta. Niinpä Suomessakin on toiminnassa vasta noin tuhat voimalaa, vaikka Puolustusvoimat on näyttänyt valoa jo 16 000 tuulivoimalalle.
Lue lisää:
Harva kunta vastustaa tuulivoimaloiden tuloa – syynä muhkeat verotulot ja ympäristösyyt