Alma Tolvanen nauttii veden polskuttelusta auringonpaisteessa ja innostuu kiipeämään kivelle. Laura Lievonen ottaa tyttärensä käsistä kiinni.
– Sinä olet merenneito ja minä olen koira, 4-vuotias Alma keksii.
Kaksikko viettää viikon Pajulahden liikuntakeskuksesssa Hyvinvointilomat ry:n tukemalla yksinhuoltajaperheiden lomalla.
– Hyvin vähäiset on varat lähteä mihinkään lomailemaan. Nyt saatiin tuettu loma, niin tämä on ihan loistojuttu, Lievonen sanoo.
Hän on vaihtanut hiljattain työpaikkaa, joten lomapäiviäkään ei ehtinyt kertyä.
– Onneksi työnantaja oli reilu ja antoi pari lomapäivää, ettei tämä ole täysin palkaton loma.
Lomia ei tosin Lievosen mukaan ole ollut paljoa aiemminkaan.
– Muutamia päiviä on ollut vapaata. Onneksi asutaan Imatralla Saimaan rannalla niin päästään uimaan paljon.
Lievonen kertoo, ettei hänellä juuri ole tukiverkostoa apuna lapsenhoidossa. Myyjän työ on vuorotyötä, joten tytär käy hoidossa vuoropäiväkodissa.
Tilastokeskuksen mukaan 13 prosentilla suomalaisista ei ole varaa viikon lomaan kodin ulkopuolella. Haastattelututkimus on tehty pari vuotta sitten, joten siinä ei näy viime vuonna alkanut hintojen nousu. Muun muassa bensiinin ja ruoan kallistuminen tekee pienituloisten lomailusta muualla kuin kotona entistä hankalampaa.
Se, ettei viikon lomaan kodin ulkopuolella ole varaa, on yksi kansalaisten niukan elintason mittari EU:ssa. Lomailuksi lasketaan myös mökkeily tai sukulaisvierailu.
Lievosen mukaan hintojen nousu tuntuu varsinkin autoilussa.
– Kotimaan matkailu olisi ihanaa, mutta kun bensan hinta kallistuu niin hyvin tiukkaa tekee lähteä kotirantaa pidemmälle. Mitään ylimääräistä ei ostella, laadukkaaseen ruokaan satsataan kaikkein eniten. Sähkösauna kun on niin sitä lämmitetään vain kaksi kertaa vuodessa.
Arjessa pitää tehdä paljon pieniä valintoja. Matkalla Pajulahteen ajateltiin ostaa jäätelöt.
– Äidille mangomeloni ja minulle mansikka, Alma jo suunnitteli. Päätin, että ostetaan kuitenkin vain Almalle jäätelö, niin säästyy sekin kolme ja puoli euroa.
Lomahakemusten perusteella monilla on entistä tiuempaa
Hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen näkyy tuettujen lomien kysynnässä. Hyvinvointilomat ry:n toiminnanjohtaja Heikki Majava kertoo, että kesälomahakemuksia tuli järjestölle keväällä ennätysmäärä, 13 000. Hänen mukaansa muilla lomajärjestöillä kuuluu olevan sama tilanne.
– Kaikkein suurin hakemusmäärä mitä on tullut tähän mennessä. Meillä oli hirvittävä ruuhka hakemusten läpikäymisessä.
Hakemusruuhkassa voi olla myös koronan jälkeistä lomailuntoa. Hakemuksista näkyy kuitenkin entistä tiukempi rahatilanne.
– Entistä enemmän joudutaan sanomaan ei hakijoille, joille aikaisemmin olisi voitu myöntää lomaa, mutta nyt heidän tulonsa ovat kuitenkin suhteessa paremmat kuin monella muulla tällä hetkellä.
Joillekin omavastuuosuus tai matka lomakohteeseen nousevat esteeksi. Esimerkiksi lomakodissa omavastuu on 50 euroa ja kylpylälomalla 125 euroa aikuista kohti. Alle 16-vuotiaat eivät maksa mitään.
– Meille tulee melko paljon ilmoituksia perheiltä, jotka ovat saaneet loman, että ei pystytä osallistumaan, kun ei ole varaa matkustaa lomapaikkaan tai ei ole varaa maksaa omavastuita. Tällöin hakijoita neuvotaan ottamaan yhtyettä sosiaalitoimeen ja kirkon diakoniatyöhön, jos he voisivat antaa avustusta.
Noin puolet järjestön lomista menee lapsiperheille. Suurin osa lomista jaetaan keväällä, vaikka hakukierroksia on vuodessa pari muutakin. Rahat ovat tähän saakka tulleet veikkausvoittovaroista.
Majava arvelee, että tuettujen lomien kysyntä jatkuu entistä kovempana talvella ja ensi keväänä.
– Voin kuvitella, että kun kalliiden hintojen kesä ja talvi on kärsitty, niin lomamahdollisuudet ovat heikkoja.
Geokätköily ja telttailu eivät maksa mitään
Seila ja 6-vuotias Eeti Hoppendorff metsästävät Pajulahden maastossa geokätköjä.
– Muutamia metrejä vielä, olisikohan tuon koivun takana?
Perhe harrastaa geokätkeilyä muutenkin, koska se vie luontoon eikä vaadi kalliita välineitä.
– Kyllä tästäkin saa kalliin harrastuksen. Joillakin on teleskooppitikkaat, joku on hankkinut kumiveneen ja on joku tainnut vaihtaa autoakin harrastuksen takia, Seila Hoppendorff sanoo.
Hänen mukaan lomakeskus tuo voimaannuttavan irtioton arjesta. Muualla kuin kotona vietetty lomaviikko ei silti hänen mielestään ole tärkeä elintason mittari.
– Kaikki tärkeä on siellä kotona, mutta tämä on sellaista bonusta. Tämä loma tarjoaa kokemuksia ja elämyksiä lapsille, vähän toisenlaisia kuin mitä oman perheen kanssa tehdään.
Hoppendorffit ovat usein autoilleet lomilla kyläpaikkoihin.
– Käymme ystävien ja sukulaisten luona, joita on ympäri Suomea. Meillä on monesti teltta mukana ja retkeillään tai sitten majaillaan ystävien luona.
Hän korostaa, että elämykset syntyvät usein varsin pienistä asioista.
– Itse koen, että elämykset tulevat luonnossa liikkumisesta. On paljon kohteita, joihin voi mennä ilman rahaa kuten esimerkiksi museoita pitkin Suomea. Koko Suomi on täynnä upeita paikkoja ja itse pystyy kehittämään kokemuksia.
Lapsia olisi Hoppendorffin mukaan hyvä kasvattaa siihen, ettei lomaa tarvitse viettää jonkin kaavan mukaan.
– Ei arvioitaisi vain sitä, että onko käyty tietyissä tutuissa paikoissa, joita mainostetaan. Voisi rohkeasti olla omaa mieltä ja ehkä levittää sellaista sanomaa, että voi olla toisentyyppistäkin lomailua.
Lapsille ei saisi syntyä ulkopuolisuuden kokemuksia
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan tutkimusprofessori Tiina Ristikari sanoo, että lomalla kodin ulkopuolella on suuri merkitys.
– Pidän sitä tosi tärkeänä mittarina myös köyhyyskokemukselle.
Kun keskiluokka on vaurastunut, noin kymmenen prosenttia kansalaisista on Ristikarin mukaan jäänyt kyydistä.
– Keskiluokkaiset ihmiset pystyvät käymään lomalla, irrottautumaan arjesta, tankkaamaan aidosti omia voimavaroja ja vaihtamaan maisemaa. Sitten meillä on pieni joukko ihmisiä, jotka eivät pysty tähän ja se luo hirveän paljon eriarvoisuutta erityisesti lasten kokemusmaailmassa.
Lomailu voi olla vaikka kyläilyä, mutta tärkeää olisi saada vaihtelua.
– Lapsilla kuuluu ikään vertailla kesäkokemuksia. Kouluissa on tätä yhä, vaikka se ei ehkä olekaan niin hyvä asia. Ettei syntyisi ulkopuolisuuden kokemuksia, pitäisi varmistaa, että kaikki pystyvät tekemään jotain kivaa.
Niiden suomalaisten osuus, jotka eivät pysty viettämään lomaviikkoa kodin ulkopuolella on ollut 15 prosentin tuntumassa 2010-luvulla. Korona-ajan jälkeen työllisyystilanne parani ja paransi mahdollisuuksia käyttää rahaa lomailuun. Viime vuonna inflaatio tuli kuitenkin pilaamaan ostovoimaa.
Kaikkien EU-maiden kansalaisista liki 30 prosentilla ei ollut varaa viikon lomaan vuodessa vuonna 2020. Mahdollisuudet lomaviikkoon ovat kuitenkin parantuneet 2010-luvulla.
Vähiten lomailuun on varaa Romaniassa ja Kreikassa, joissa noin puolet ei pysty pitämään lomaviikkoa kodin ulkopolella. Parhaat mahdollisuudet lomaviikkoon on pohjoismaalaisilla ja luxemburgilaisilla.
Ristikari arvlee, että lomailu on hankaloitunut tänä kesänä varsinkin monilapsisissa perheissä ja yksinhuoltajaperheissä. Nämä kaksi ryhmää ovat Itlan tutkimuksen mukaan kärsineet eniten hintojen noususta.
Pienituloisten joukko on vuosia ollut sama kymmenen prosenttia.
– Meillä on kunnianhimon puutetta, haluttomuutta tällaisten asioiden ratkaisemiseksi. On tyydytty siihen, että tämä on ok ja hyväksytään se.
Vähävaraisille perheille pitäisi Ristikarin mukaan erikseen kohdentaa taloudellista tukea, eikä heitä pitäisi varsinkaan jättää ruoka-avun varaan. Pelkkä etuuksien nostaminen ei hänestä riitä, vaan tarvitaan myös palveluja ja perheiden tarpeisiin perehtymistä.
Voit keskustella aiheesta 14.6. klo 23 saakka.