Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tuoreen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Harkovassa on kuollut satoja siviilejä venäläisjoukkojen summittaisissa pommituksissa.
– Jatkuvat asuinalueiden pommitukset Harkovassa ovat umpimähkäisiä hyökkäyksiä, jotka ovat tappaneet ja haavoittaneet satoja siviilejä. Nämä hyökkäykset ovat täten sotarikoksia, sanoo Amnesty raportissaan Harkovasta.
Amnestyn mukaan se on löytänyt todisteita siitä, että pommituksissa on käytetty toistuvasti kiellettyjä rypälepommeja sekä sirotemiinoja.
Rypälepommit vapauttavat ilmaan kymmeniä tytärpommeja, jotka leviävät umpimähkäisesti laajalle alueelle. Tytärpommit saattavat usein jäädä myös laukeamatta, mikä tekee maastosta vaarallisen tuleviksi vuosiksi.
Summittaiset hyökkäykset, jotka johtavat siviilien kuolemaan, loukkaantumiseen tai siviilikohteiden tuhoutumiseen, ovat sotarikoksia.
Amnesty tutki Harkovassa 41 eri iskua, joissa raportin mukaan kuoli ainakin 62 siviiliä ja 169 loukkaantui. Iskut olivat sattumanvaraisia ja tappoivat ihmisiä, jotka olivat ostoksilla, ruokajonossa tai vain kävelemässä kadulla.
– Tällaisia aseita ei saisi ikinä käyttää. Niitä ei voi kohdistaa, niillä on tuhoava vaikutus ja aiheuttavat paljon siviilien kuolemaa ja loukkaantumisia, Amnestyn kriisiasiantuntija Donatella Rovera sanoi BBC:n haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).
Roveran mukaan aseiden käyttö kertoo sodankäynnin tarkoituksellisesta kohdistamisesta siviileihin.
– Venäjä ei voi väittää, etteikö se tietäisi näiden aseiden tuhovoimaa. Ja päätös käyttää niitä osoittaa piittaamattomuutta siviilien henkeä kohtaan.
Amnesty haastatteli raporttiinsa paikan päällä 160 todistajaa: muun muassa uhreja, omaisia ja lääkäreitä.
Esimerkiksi paikallisen sairaalan lääkärit näyttivät Amnestyn tutkijoille uhrien kehoista poistettuja metallisirpaleita, jotka tunnistettin rypälepommien osiksi.
Venäjä on aiemmin kieltänyt käyttäneensä rypäleammuksia ja todennut joukkojensa iskeneen vain sotilaskohteisiin.
Amnestyn raportin mukaan Venäjän joukot aloittivat hyökkäykset siviilikohteisiin Harkovassa jo sodan ensimmäisestä päivästä lähtien.
Yli 120 valtiota on allekirjoittanut kansainvälisen sopimuksen, joka kieltää rypälepommit tai jalkaväkimiinat. Venäjä ja Ukraina eivät ole allekirjoittaneiden joukossa. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus kuitenkin kieltää tällaisten summittaisten aseiden käytön.
Lue lisää: