Hyppää sisältöön

Karut tilastot: joka toinen sähköpotkulaudoilla loukkaantunut ajoi humalassa, tavallisimmin onnettomuudessa 26-vuotias mies

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri analysoi viime vuonna sattuneita sähköpotkulautaonnettomuuksia. Huomattava osuus loukkaantuneista sai vähintään keskivaikeita vammoja.

Sähköpotkulauta katukivetyksellä Narinkkatorilla Helsingissä heinäkuisena aamupäivänä.
Sähköpotkulaudalla kaatuminen voi johtaa ruhjeisiin, luunmurtumiin tai jopa henkeä uhkaaviin vammoihin. Kuva: Tommi Pylkkö / Yle
Tiina Karppi
Avaa Yle-sovelluksessa

Merkittävä osa sähköpotkulautailijoiden vammoista on keskivaikeita tai vaikeita, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tekemä selvitys.

Siinä analysoitiin 446 viime vuoden aikana sähköpotkulautaonnettomuudessa loukkaantunutta potilasta. Vammoista 257 oli lieviä, 155 keskivaikeita ja 30 vaikeita. Kolme vammoista oli hyvin vaikeita ja yksi erittäin vaikea.

Lieviä vammoja ovat esimerkiksi aivotärähdykset ja nyrjähdykset, keskivaikeita esimerkiksi lievät murtumat ja vaikeita vammoja muun muassa aivoverenvuodot ja pitkäaikaista kuntoutusta vaativat murtumat.

Sairaalassa hoidetuista loukkaantuneista 53:lle tehtiin leikkaus, ja heistä kahdelle kaksi leikkausta ja yhdelle neljä leikkausta. Potilaista 60 tarvitsi seurantaa vuodeosastolla ja viisi teho-osastolla, HUS kertoo. Potilaita hoidettiin Haartmanin, Malmin ja Töölön sairaaloissa.

– Puolet vammoista oli hoitoa vaativista murtumista aina henkeä uhkaaviin vammoihin. Loukkaantuneet olivat nuoria, joten jotkut potilaat menettivät useita terveitä vuosia, sanoo väitöskirjatutkija, erikoistuvana lääkärinä työskentelevä Henri Vasara HUS Akuutista tiedotteessa.

Noin puolet loukkaantuneista ajoi päihtyneenä

Suurin osa onnettomuuksista oli tapahtunut kesäviikonloppuina ja iltaisin tai öisin. Potilaiden keski-ikä oli 26 vuotta ja heistä miehiä oli 59 prosenttia.

Noin puolet loukkaantuneista oli päihtynyt ja vain reilu kymmenes käytti kypärää.

– Selvityksessämme näkyy selvästi, että onnettomuudet kasautuvat myöhäisiin iltoihin ja varhaisiin aamuihin ja ajajat ovat olleet usein päihtyneitä. Tähänastiset rajoitukset ovat nykyisen tiedon valossa perusteltuja. Onnettomuuksien määrän kehittymistä on kuitenkin edelleen seurattava tarkasti ja keskustelua rajoituksien suhteen jatkettava, HUSin Henri Vasara kertoo.

Helsingissä vuokrasähköpotkulautoja ei ole saatavilla viikonloppuöisin kello 00–05. Päivisin vuokrapotkulautojen enimmäisnopeus on laskettu 25:stä 20 kilometriin tunnissa ja öisin 15 kilometriin tunnissa.

Onnettomuuksista yhteiskunnalle 1,7 miljoonan euron lasku

Selvityksessä kartoitettiin myös onnettomuuksien kustannuksia.

Päivystyskäyntien kustannuksiksi arvioitiin 137 680 euroa, seurantakäyntien ja kuvantamisen yhteensä 200 000 euroa, leikkausten noin 234 459 euroa ja osastopäivien 138 625 euroa.

Sairaanhoitopiirin kunnilta laskutettiin sähköpotkulautaonnettomuuksissa loukkaantuneiden potilaiden hoitamisesta yhteensä noin 886 888 euroa. Työpoissaolojen kustannuksiksi arvioitiin 845 511 euroa.

Kaiken kaikkiaan kustannukset yhteiskunnalle Helsingissä tapahtuneista sähköpotkulautaonnettomuuksista olivat vuonna 2021 peräti 1 712 400 euroa. Yksityisen sektorin kustannuksia ei ollut tutkimuksessa mukana.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 14.6.2022 kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi:

Sähköpotkulautakolari vei Joona Nummelinin, 24, ajokortin ja työkyvyn ainakin toistaiseksi – skuuttiturmille tulossa oma koodi sairaaloihin

Sähköpotkulautojen vahingot lisääntyneet – kaatumisista aiheutuu ruhjeita ja usein rikki menevät myös lauta, puhelin ja aurinkolasit

Sähköpotkulautojen käyttö muuttuu radikaalisti Helsingissä: fiksu pysäköinti todistettava valokuvalla, huolimattomuudesta rapsahtaa "sakko"

Suosittelemme sinulle