Helsingin yliopiston elokuva- ja televisiotutkimuksen kandidaattiopinnot päätettiin lopettaa tämä vuoden helmikuussa. Viimeisen vuoden aikana on käyty keskusteluja myös musiikkitieteen ja teatteritieteen kohtalosta. Yle kirjoitti vuoden 2021 maaliskuussa, että koko Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta on kriisissä.
Humanisteille ei siis kuulu hyvää. Tämän toteavat myös tiedekuntajärjestö Humanisticum ry:n opintovastaava Eveliina Weidenbacher ja Humanisticum ry:n opintovirkailija Iida Huitula. Weidenbacher ja Huitula kertovat, että ongelman ydin on, ettei Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ole tarpeeksi henkilökuntaa.
– Ei ole tarpeeksi professoreja eikä lehtoreja. Olisi tosi kiva, jos olisi tuntiopettajia, mutta niitäkään ei ole tarpeeksi, Huitula summaa ongelmaa.
– Kaiken takana on meidän huutava resurssipula.
Weidenbacher on samaa mieltä.
– Resurssien puute johtaa siihen, että otetaan vähemmän opiskelijoita sisään, mikä johtaa vähempään rahoitukseen. Se on kierre, josta ei päästä eroon.
”Meidän hätää ei ymmärretä”
Humanistien ahdinkoa ja mahdollisia työllistymispolkuja kuvaamaan on perustettu Huomisen humanisti -niminen Instagram-tili.
– Meidän tarkoituksena on näyttää, mitä me humanistit tehdään isona. Nostaa tietoisuutta humanistisista tieteistä laajemmalle yleisölle sekä vaikuttaa korkeakoulutuksen rahoitukseen, Weidenbacher kertoo kampanjasta.
– Me perustettiin tämä tili, koska meistä tuntuu, ettei meidän hätää ymmärretä, Huitula jatkaa.
Weidenbacher kertoo, etteivät ihmiset aina hahmota, missä humanistit työskentelevät.
– On helppoa ajatella, että satsataan lääketieteisiin, sillä se on konkreettisempaa. Olemme kaikkialla, joten on helpompi olla ymmärtämättä, mitä kaikkea teemme ja missä olemme, hän selventää.
Yliopisto tyrmää väitteen humanistien aliarvostuksesta
Weidenbacher ja Huitula sanovat, ettei yliopisto suhtautunut kampanjaan aluksi suopeasti.
– Saimme viestiä, että älkää nyt tuollaista sanoko ääneen. Käskettiin olemaan hys hys, ei saa kertoa, että meillä on vaikeaa, Huitula kertoo.
Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaa sanoo, ettei hän ole kuullut tällaisesta suhtautumistavasta.
Hiidenmaa kertoo puhelimessa, ettei hän tunnista ongelmaa tiedekunnan rahoituksessa.
– Tietysti aina voi sanoa, että enemmänkin rahaa saa antaa ja olisi kiva, jos voisi perustaa professuurin sille ja tuolle alalle ja palkata opettajia, mutta en näe epäsuhtaa eri alojen kesken.
– Yliopistot saavat tuloksellisuuden mukaan ministeriöstä rahoituksen, ja yliopistot jakavat ne omien sisäisten mekanismien mukaan. En näe tässä mekanismeja, jotka suosisivat luonnontieteitä tai haittaisivat humanistisia aloja.
Hiidenmaa nostaa kuitenkin esiin, että Helsingin yliopisto on kärsinyt vuoden 2016 leikkauksista.
– Helsingin yliopisto menetti siinä rahanjaossa paljon enemmän kuin muut yliopistot. Se on meille vielä tänä päivänäkin taakka, ja se on taakka kaikissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa.
Ongelmia myös muissa yliopistoissa
Humanistien ongelmat eivät rajoitu vain Helsingin yliopistoon. Jyväskylän yliopistossa kamppailtiin vuonna 2016 samanlaisten haasteiden kanssa kuin Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksessa nyt. Kirjallisuuden pääaineopintoja uhkasi lopettaminen.
Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Jari Ojala kertoo, että kyseessä oli vain alustava keskustelu.
– Faktat osoittivat, ettei ole mitään mieltä lakkauttaa sellaista, joka on hyvin toimiva ja tuottaa hyvin yliopistolle.
Ojalan mukaan kilpailu resursseista on kuitenkin jatkuvaa Jyväskylän yliopistossa.
Myös Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Marja-Liisa Helasvuo kertoo, että tiedekunnalla on ongelmia tarvittavan rahoituksen saamiseksi. Uhka ei kohdistu kuitenkaan taiteiden tutkimukseen.
– Humanistisen tiedekunnan rahoitus on vähentynyt viime vuosina, mutta se on tiedekunnan sisäinen asia, miten rahoituksen leikkaukset kohdennetaan. Meillä taiteen tutkimus ei ole ollut mitenkään erityisesti uhan alla.
Hakijamäärä on kääntynyt laskuun
Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistojen välillä on eroja, kun tarkastellaan taiteiden tutkimuksen kandidaatti- ja maisteriohjelmien hakijamääriä.
Turussa ja Jyväskylässä hakijamäärät ovat nousseet viime vuosien aikana. Sen sijaan Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksessa hakijamäärä on kahden viime vuoden aikana laskenut. Hakijoita oli keväällä 2020 ennätyksellisesti 901, kun taas tänä keväänä hakijoita oli lähes 300 vähemmän.
Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaa arvelee, että yksi syy hakijamäärän laskuun voi olla negatiivinen uutisointi Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen ympärillä.
– Olemme saaneet tarpeettoman huonon maineen, että taiteet ovat jotenkin poikkeuksellisen huonossa asemassa.
Muutoksessa on pysyttävä mukana
Tulevaisuudessa näkyy kuitenkin myös valon pilkahduksia. Koneen Säätiö lahjoitti (siirryt toiseen palveluun) toukokuussa Aalto-yliopistolle, Helsingin yliopistolle, Jyväskylän yliopistolle, Taideyliopistolle ja Turun yliopistolle yhteensä 4,5 miljoonan euron rahoituksen humanistiselle koulutusalalle.
Säätiö toivoo, että rahoitus kohdennettaisiin erityisesti taiteen tutkimukseen ja taiteelliseen tutkimukseen. Pirjo Hiidenmaa kertoo, että tuki suunnataan Helsingin yliopistossa elokuva- ja televisiotutkimukseen.
Myös Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Jari Ojala iloitsee Koneen säätiön tuesta.
Ojala nostaa myös esille, ettei alojen lakkauttaminen ole aina huono asia. Yliopiston on pysyttävä yhteiskunnan muutosten perässä.
– On luotu uudenlaisia yhdistelmiä, jotka vastaavat paremmin yhteiskunnan muutoksiin. Hyvä esimerkki on meidän kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa -kokonaisuus, joka pitää sisällään muun muassa etnologiaa, antropologiaa, folkloristiikkaa ja kulttuuripolitiikkaa.
Ojala mukaan tulevaisuudessa yhteistyö yliopistojen välillä ja kansainvälisyys korostuvat.
Entä mitä ajattelevat Weidenbacher ja Huitula – millainen on huomisen humanisti?
– Kansainvälinen ja kielitaitoinen, Huitula vastaa.
Weidenbacher on samoilla linjoilla.
– Asiantunteva ja tärkeä ihminen tässä yhteiskunnassa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.