Tuoreissa kommenteissaan Suomen valtionjohto on myöntänyt, että Nato-neuvottelut ovat pahasti jumissa.
Maanantaina tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi Ylen A-studiossa Suomen Nato-neuvotteluiden olevan “niin jumissa, ettei se oikeastaan mikään ihme ole, ettei julkisuuteen ole kerrottu etenemistä, koska sitä ei ole tapahtunut".
Pääministeri Sanna Marin ( sd.) puolestaan arvioi tiistaina sosiaalidemokraattien Pohjoismaiden pääministerien tapaamisessa, että Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessi uhkaa jäätyä, mikäli maiden Nato-hakemus ei etene ennen Madridin huippukokousta.
Suomi ja Ruotsi jättivät hakemuksensa sotilasliitolle melkein kuukausi sitten, mutta Naton neuvosto ei ole voinut käsitellä niitä Turkin vastustuksen takia.
Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoo, että Suomi ei voi tehdä hirveän paljon tilanteen ratkaisemiseksi.
Halla-ahon mukaan Nato-hakemusta pohjustettiin hyvin käymällä keskusteluja Nato-maiden edustajien kanssa, ja kaikki näyttivät vihreää valoa jäsenyydelle. Tästä syystä suomalaisten ei pidä harrastaa nyt itseruoskintaa liiasta hyväuskoisuudesta tai sinisilmäisyydestä.
– Turkki ei ole ollut tässä asiassa luottamuksen arvoinen keskustelukumppani, Halla-aho toteaa.
Ulkoasiainvaliokunnan jäsenen Elina Valtosen (kok.) mukaan Suomi ei voi oikein tehdä muuta kuin odottaa ja olla valmiudessa neuvottelemaan heti kun solmu aukeaa.
– Suomella ja Ruotsilla on intressi keskustella, mutta on tiettyjä keskeisiä asioita, mistä ei tietenkään jousteta, kuten oikeusvaltioperiaate ja demokratia, Valtonen painottaa.
Halla-ahon mukaan jumin avaamiseksi käydään keskusteluja taustalla Nato-maiden kanssa, Naton organisaatiossa sekä Turkin kanssa.
Hän ei pidä järkevänä kovia kannanottoja julkisuudessa, koska sitten asiasta voisi tulla vaikeasti ratkaistava arvovaltakysymys.
– Laittaisin jäitä hattuun, käydään keskusteluja ja katsotaan. Yhteisymmärrys Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä on jo laajasti olemassa. Turkilla on tässä kummallisessa nikottelussa muut intressit, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Kimmo Kiljunen (sd.) puolestaan sanoo.
Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin Kultaranta-keskusteluissa antamia lausuntoja on kuvailtu kovin Turkkia myötäileviksi.
Halla-aho, Valtonen ja Kiljunen pitävät Stoltenbergin toimintaa diplomaattisesti ymmärrettävänä.
Naton pääsihteerin on otettava huomioon Naton jäsenmaan turvallisuushuolet terrorismista. Länsimaat ja Turkki suhtautuvat eri tavoin Syyriassa toimiviin kurdijärjestöihin. Ne ovat auttaneet länsimaita Isisin vastaisessa taistelussa, mutta Turkille järjestöt ovat kytköksissä kiellettyyn kurdijärjestö PKK:hon.
Valtonen: Vahva poliittinen tuki jäsenyydelle Madridin Nato-kokouksesta
Alun perin Suomen ja Ruotsin jäsenneuvotteluiden piti alkaa ennen Naton kesäkuun lopussa järjestettävää Madridin huippukokousta. Nyt tämä ei näytä enää todennäköiseltä.
The Guardian uutisoi tiistaina, että Turkki uhkaa venyttää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessia jopa vuodella.
Halla-aho, Valtonen ja Kiljunen uskovat kuitenkin, että Turkki-jumitus hellittää jossain vaiheessa.
Elina Valtonen painottaa, että myös Naton intressissä on saattaa Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi maaliin. Valtonen toivoo, että Madridin kokouksessa tulisi edes vahva poliittinen julkilausuma ja tuki jäsenyyksien etenemiselle.
– Katsotaan, voidaanko tällaista ryhmäpainetta luoda. Kun puhutaan viikoista, ei tämä oleellisesti meidän asemaa muuta, hän toteaa.
Kiljunenkin arvioi, ettei jarrutus kestä kovin pitkään, koska tämä olisi myös Turkin intressien vastaista.
– Turkki ei tule onnistumaan tässä iltalypsyssään, jos prosessi vedetään oikein pitkälle, Kiljunen uskoo.
Halla-ahon mukaan Turkki haluaa lähettää ensisijaisesti viestiä Natolle ja Yhdysvalloille.
– Luulen, että Turkki tyhjentää nyt pajatson kaikesta, mitä sillä on hampaankolossa, ja toivoo, että ainakin osa näistä asioista etenisi. Tähän liittyvät lännen mielipiteet kurdijärjestöistä ja asekaupat, hän sanoo.
Halla-ahon mielestä Turkki haluaa myös, että sen asema alueensa suurvaltana tunnustettaisiin nykyistä selkeämmin ja sen Syyrian-operaatioille annettaisiin jonkinlaista immuniteettia.
Myös Kiljusen mielestä Turkki haluaa Yhdysvaltain-suhteensa uuteen asentoon.
– Turkki on päivitellyt sitä, että he eivät ole saaneet F-35-hävittäjiä ja muuta aseteknologiaa, kuten monet muut Nato-maat. Turkki myös hakee liikkumatilaa turvallisuudessa lähiympäristössään.
Valtosen mukaan myös Turkin sisäpoliittinen tilanne heijastuu sen ulkopolitiikkaan. Vaalit ovat vuoden päästä, ja oppositio on vahvistunut jopa niin paljon, että se voi haastaa nykyhallinnon.
Halla-aho: Suomen ei tule kytkeä omaa ratkaisuaan Ruotsiin
Suomen valtionjohto on kytkenyt vahvasti Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset keskenään. Pitkin kevättä on toisteltu, että sotilasliittoon mennään "käsi kädessä".
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak piti Ylen Aamussa virheenä sitä, että Suomen ulkopoliittinen johto sulkee oven Suomen erillisjäsenyydeltä ilman Ruotsia. Toki tämä ei ole todennäköistä eikä toivottavaa.
Monen asiantuntijan mielestä Turkin vaatimukset tuntuvat kohdistuvan enemmän Ruotsiin kuin Suomeen.
Jos Suomelle kuitenkin tarjotaan tilaisuutta liittyä Natoon ennen Ruotsia, pitäisikö siihen tarttua?
Jussi Halla-ahon mukaan Suomen pitää tehdä ratkaisu jäsenyydestä omasta turvallisuustarpeestaan käsin.
– Mielestäni Suomen ei pidä hirttäytyä Ruotsiin, koska tilanteemme ovat turvallisuuspoliittisesti erilaiset, Halla-aho sanoo.
Hän muistuttaa, että Suomen ja Ruotsin geopoliittiset ja strategiset asemat eivät ole samanlaiset. Ruotsilla ei ole 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
– Tämä helposti unohtuu, kun korostetaan, että välillämme on jonkinlainen kohtalonyhteys. Mielestäni Suomen ei tule kytkeä omaa järjestelyään siihen, mitä Ruotsi tekee, vaikka kaikkien toive on se, että maat etenisivät samaan suuntaan ja samassa tahdissa.
Elina Valtonen ei sulje täysin pois Suomen erillisjäsenyyttä, jos prosessi venyy aivan kohtuuttomasti.
– Silloin sitä voidaan katsoa uudelleen, Valtonen toteaa.
Tällä hetkellä Suomi ja Ruotsi tulee kuitenkin pitää samassa veneessä.
– Ja toivotaan, että mennään myös maaliin saakka. Olisi hankalaa, jos toinen liittyisi ja toinen ei. Teemme molemmat Nato-ratkaisua vuosikymmeniksi eteenpäin ja meillä on tiivis puolutusyhteistyö. Mitään hengenhätää tai turvallisuushuolia tässä ei nyt ole, Valtonen sanoo.
Valtonen viittaa Suomen omaan vahvaan puolustukseen ja kumppanimaiden antamiin turvallisuuslupauksiin.
Kimmo Kiljunensen sijaan pitää oikeana valtionjohdon ratkaisua liittää Suomen ja Ruotsin hakemusprosessi yhteen.
– Se ratkaisu, että Suomi menisi Natoon ilman Ruotsia, sijoittaisi meidät reunavaltion asemaan. Palaisimme 1920-luvun poliittiseen tilanteeseen. Tämä ei ole Suomen intresseissä. Valittu ratkaisu on nähdäkseni se ainoa oikea, Kiljunen korostaa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.
Lue lisää:
Kultaranta-keskusteluiden seuranta
"Turkki joutuu synnyttämänsä pattitilanteen selvittämään", sanoo Mika Aaltola