Myanmarissa lähes puolitoista vuotta sitten vallankaappauksen tehnyt sotilashallinto kiristää otetta vastustajistaan.
Armeija on tappanut ainakin 1 900 ihmistä ja pidättänyt lähes 14 000 kaappauksen jälkeen, arvioi YK. Nyt ihmisoikeusjärjestöjä ja useita avunantajia huolestuttavat myös tiedot siitä, että entisessä Burmassa alettaisiin jälleen teloittaa ihmisiä.
Juntta on ilmoittanut, että kaksi tunnettua opposition riveissä toiminutta henkilöä aiotaan hirttää.
– Tuomitsemme uusimmat kuolemantuomiot. Lisäksi on huolestuttavaa, mikäli vuodesta 1988 asti voimassa ollutta kuolemantuomioiden jäädytystä oltaisiin purkamassa, sanoo Suomen Myanmarin edustuston päällikkö Pekka Shemeikka.
Shemeikka pitää kuitenkin toistaiseksi myönteisenä sitä, että päivämäärää hirttotuomioiden toimeenpanemiseksi ei ole vahvistettu.
Hänen mukaansa Suomi pyrkii yhdessä muun muassa EU:n kanssa estämään tuomioiden toimeenpanon ja vakuuttamaan Myanmarin johdon siitä, että teloitukset uhkaisivat maan ulospääsyä kriisistä.
Tuomitut tunnettuja sotilashallinnon vastustajia
Teloitustuomion sai entinen kansanedustaja Phyo Zeya Thaw, joka kuuluu maan syrjäytetyn siviilijohtajan Aung San Suu Kyin puolueeseen. Toinen tuomittu on demokratia-aktivisti Kyan Min Yu, joka tunnetaan myös nimellä Jimmy Ko.
Alunperin hip hop -artistina tunnetuksi tullut Phyo Zeya Thaw valittiin Suu Kyin johtaman NLD-puolueen riveistä kansanedustajaksi vuonna 2012. Tuolloin maa alkoi vapautua edellisestä, 50 vuotta kestäneestä, sotilasdiktatuurista.
Jimmy Ko taas on erittäin tunnettu pitkän linjan aktivisti, joka osallistui jo sotilasdiktaattori Ne Winin vastaiseen vuoden 1988 opiskelijaliikkeeseen.
Kumpikin tuomittiin tammikuussa juntan terrorismilakien perusteella kumouksellisesta toiminnasta. Molemmat valittivat tuomioistaan, mutta valitukset hylättiin sotilashallinnon johtamassa tuomioistuimessa aiemmin tässä kuussa.
Lisäksi aiotaan hirttää kaksi kaksi miestä, jotka on tuomittu armeijan tiedustelijana pidetyn naisen murhasta.
Ulkopoliittisen instituutin Aasia-tutkija Bart Gaens sanoo, että vaikka Myanmarissa on ollut voimassa kuolemantuomio, teloitusten toteuttaminen olisi radikaali muutos.
Hän arvelee myös, että kyseessä saattaa olla juntan yritys kiristää tunnustusta sillä, että se mahdollisesti peruisi teloituspäätökset.
– Voi olla, että juntta yrittää kiristää jotain myönnytyksiä esimerkiksi Kaakkois-Aasian maiden järjestöltä ASEANilta ja kansainväliseltä yhteisöltä, Gaens sanoo.
Kaappauksen vastustus jatkuu kiivaana
Helmikuussa 2021 armeija kaappasi kymmenen vuoden vapaamman ajan jälkeen täyden vallan Myanmarissa, mutta sotilaat ovat kohdanneet kohdannut suurta vastarintaa.
Kansalaiset ehtivät tottua uusiin vapauksiin, joita alettiin edistää 2010-luvulla. Uudistukset aloitettiin, kun Nobelin rauhanpalkinnon saanut Aung San Suu Kyi vapautettiin kotiarestista vuonna 2010.
Sotilaat säilyttivät myös Suu Kyin vapauttamisen jälkeen 25 prosentin osuuden parlamentin paikoista, mutta esimerkiksi sananvapautta lisättiin ja Myanmariin palasi monia diktatuuria paenneita ihmisiä eri puolilta maailmaa.
Viime vuoden kaappaus oli suurelle osalle kansasta suuri pettymys. Vastarinta näkyi heti kaappauspäivänä, kun ihmiset kerääntyivät paukuttamaan kattiloita parvekkeiltaan.
Sittemmin vastarinta levisi eri puolille maata. Mieltään ovat osoittaneet muun muassa lääkärit ja opettajat.
Yli sata kuolemantuomiota on annettu
Uusimman sotilashallinnon aikana on annettu ainakin 114 kuolemantuomiota, arvioi YK. Teloituksia ei ole kuitenkaan ole pantu täytäntöön.
Teloituksia pantiin täytäntöön edellisen kerran maata vuodesta 1962 vuoteen 1988 hallinneen Ne Winin aikana – ja silloinkin harvoin.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Ne Winin diktatuurin aikana hirtettiin kaksi ihmistä poliittisista syistä. Vuonna 1976 hirtettiin sotilasvallan vastaiseen opiskelijaliikkeeseen osallistunut 25-vuotias Salai Tin Maung Oo pahamaineisessa Inseinin vankilassa.
Vuonna 1977 teloitettiin Ne Winin vastaista kaappausta yrittänyt upseeri Ohn Kyaw Myint.
Myanmarilainen kommentaattori Naing Khit huomauttaakin kirjoituksessaan Irrawaddy-lehdessä, että tämänhetkinen juntta käyttäytyy osin jopa julmemmin kuin maata aiemmin hallinneet sotilaat.
Tuomioiden kansainvälisellä arvostelulla ei ole ollut vaikutusta
YK:n ja useiden ihmisoikeusjärjestöjen lisäksi muun muassa Yhdysvallat ja Ranska ja ovat tuominneet tämän kuun teloitusilmoituksen.
– Kuolemantuomiot on langettanut laittoman juntan laiton tuomioistuin. Niiden tarkoitus on juurruttaa pelkoa myanmarilaisiin, sanotaan YK:n lausunnossa.
YK:n Myanmarin erityisedustajat peräävät YK:n turvallisuusneuvoston jäseniltä kovempaa otetta Myanmariin lisääntyvien ihmisoikeusrikkomusten takia.
Juntta on tyrmännyt kaiken siihen kohdistuvan arvostelun. Hallinto syyttää lausunnossaan ulkomaita “terrorismin tukemisesta”, kun ne vaativat teloitustuomion saaneiden vapauttamista.
Tutkija Bart Gaens arvioi, että ulkopuolisten on hyvin vaikea vaikuttaa Myanmarin sotilashallinnon toimiin. Mutta kulisseissa voi yrittää.
– Uskon, että oikeastaan ainoa tapa, jota voi yrittää käyttää, on niin sanottu hiljainen diplomatia, kulisseissa käytävä keskustelu.
Myös usein hampaattomuudesta syytetty ASEAN on Gaensin mukaan yrittänyt vakuuttaa Myanmaria, että teloituksia ei pitäisi viedä läpi.
Järjestön puheenjohtajana on tällä hetkellä Kambodza, jota ei tunnetta ihmisoikeuksien puolustajana, mutta maassa ei kuitenkaan ole käytössä kuolemantuomiota.
Kansalaisten vastarinnan Myanmarin sotilashallintoa vastaan tutkija Bart Gaens uskoo jatkuvan kuten ennenkin.
Lisää aiheesta:
Myanmarin sisällissota kiihtyy - uusi sukupolvi tarttuu aseisiin
Aung San Suu Kyin vankeustuomioita pidetään täysin absurdeina