Moni on lopettanut ukrainalaisten auttamisen, mutta avun tarve ei ole kadonnut. Sota on käynnissä ja tilanne on vakava itäisessä ja eteläisessä Ukrainassa.
Yksi ukrainalaisia auttava yhdistys Kriisinhallitsijat ry kuvaa, että käynnissä on toinen pakolaisaalto. Nyt autettavat tulevat vaikeilta sotatila-alueilta ja saattavat olla hyvinkin traumatisoituneita.
– Nyt pakolaisia tulee paljon syvempää Ukrainasta. Se on nyt vaikeampi ja vaatii enemmän työtä noutajilta ja vastaanottajilta. Ja rahaa, toteaa Kriisinhallitsijat ry:n puheenjohtaja Virpi Perälä.
Suomalaisten auttamisinto oli huipussaan keväällä heti sodan syttymisen jälkeen. Nyt asia alkaa unohtua.
– Sehän on ilmeisesti ihan tutkittu juttu, että se on kolmen kuukauden sykli. Sen jälkeen ihmiset unohtaa ja työntää sen pois mielestään. Mutta jos saisi valita, niin nyt vasta sitä apua tarvitaan vielä enemmän kuin silloin alussa, toteaa Perälä.
Suomeen mahtuisi vielä
Vapaaehtoisjärjestöt kärsivät resurssien puutteesta. Perälä kertoo, että moni vapaaehtoinen toimija on joutunut lopettamaan resurssipulan takia.
Rahalahjoitukset ovat tyrehtyneet, eikä autoja saada siksi liikkeelle hakemaan ukrainalaisia pakolaisia tai viemään avustustarvikkeita ukrainalaisille.
– Aluksi saatiin autoja lainaan, polttoainelahjoituksia, lauttaliput, Finnair on lennättänyt edullisella hinnalla, mutta nämä ovat kaikki loppumassa tai loppuneet, listaa Perälä.
Perälä tietää, että esimerkiksi Puolassa on vaikea tilanne, kun pakolaisia on paljon.
– Solidaarisuuden takia heitä pitäisi jakaa muuallekin ja Suomeen mahtuu vielä aika paljon.
Toimintakeskus Seinäjoelle
Kriisinhallitsijat – Crisis Managers Association ry:n Operaatio Ukraina kuljettaa pakolaisia Suomeen ja huolehtii heistä monin tavoin Suomessa. Kyseessä on suomalaisten kriisinhallintaveteraanien perustama avustusorganisaatio. Se koostuu rauhanturva- ja kriisialuetehtävissä eri puolilla maailmaa toimineista ammattilaisista, jotka haluavat antaa oman panoksesta Ukrainan pakolaisten auttamiseen.
Yhdistys perusti tällä viikolla toimintakeskuksen ukrainalaisille Seinäjoelle. Sen avajaisia vietettiin tiistaina.
– Tarkoitus on saada ukrainalaiset verkostoitumaan keskenään ja vapaamuotoista yhdessäoloa myös suomalaisten kanssa. On tilaa aikuisille ja lapsille. Tiloissa voi harrastaa ja oleskella vapaasti. Otetaan ukrainalaiset itse vetämään keskusta ja pyritään järjestämään sellaista toimintaa kuiin he itse haluavat, kertoo Perälä.
Kaikki on toimintakeskukseen tehty lahjoitusten avulla ja edelleen lahjoituksista on huutava pula.
– Se hidastaa tällä hetkellä heidän kotoutumistaan, huomauttaa Perälä.
Tulijoissa pieniä muutoksia
SPR:n Seinäjoen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kokko sanoo, että ihmisiä tulee Etelä-Pohjanmaalle edelleen tasaisesti Ukrainasta ja allekirjoittaa, ettei avun tarve ole vähentynyt.
Hän on myös huomannut pieniä muutoksia. Tulijoiden joukossa on ollut huonokuntoisempia ihmisiä.
– Voi olla, ettei ole ollut lääkkeitä tai on ollut huonolla ruualla. Tai sitten matka on kestänyt kauan ja onko sitten veden saannista huolehdittu, pohtii Kokko.
Muuten tilanne on melko tasainen SPR:n näkökulmasta. Muutamia ukrainalaisia on myös lähtenyt takaisin kotimaahansa. Lähtijät ovat todennäköisesti esimerkiksi Kiovan seudulta, jossa olosuhteet ovat muuttuneet täysin kevään vaikeasta tilanteesta.
Keräyksiä järjestetään
Pienemmät avustusorganisaatiot näyttävät virittelevän avustuskeräyksiä uudelleen. Vaasan seudulla on tarvikekeräys kaupoissa tällä viikolla. Taustalla on vöyriläisten ystävysten perustama avustusyhdistys Finland Ukraina Ostrobotniia Kalyna rf.
Yksi yhdistyksen perustajista on Katarina Heikius, joka kertoo, että apua tosiaan vielä tarvitaan. Hän myös uskoo, että ihmiset haluavat edelleen auttaa, vaikka kesälomat voivat nyt vaikuttaa.
– Ukrainalaisten kohtalo on tullut lähelle ja ajattelemme, että suomalaiset voisivat olla samassa tilanteessa. Ukraina tarvitsee edelleen apua ja siksi tämä iso keräys. Teemme sen nyt kunnolla, kertoo Heikius.
Hänen mielestään tärkeää on myös auttaa tänne tulleita ukrainalaisia kotoutumaan.
– Jos onnistumme integraatiossa, niin moni heistä voi pysyäkin täällä, arvioi Heikius.