Hyppää sisältöön

Eetu Kivimäki pääsi rakennusalalle, Siiri Hautakorpi jatkaa lukioon – lähes jokainen peruskoulun päättävä nuori haki ja sai syksyksi opiskelupaikan

Toisen asteen yhteishaun tulokset on saatu tänään. Peruskoulun päättävistä nuorista 97 prosenttia pääsee syksyllä jatko-opintoihin. Lukioiden ja ammattioppilaitosten lisäksi erityisoppilaitokset kiinnostivat tänä keväänä.

Ilmajokelaiset luokkakaverit aloittavat opintonsa naapuripitäjässä - ammattihaavet ovat selkeät
Ilmajokelaiset luokkakaverit aloittavat opintonsa naapuripitäjässä - ammattihaavet ovat selkeät
Hanne Leiwo,
Birgitta Vuorela

Ilmajokelainen Eetu Kivimäki järjestelee hyllyjä Rauta-Prisman osastolla Nurmossa tottunein ottein.

Vasta peruskoulunsa päättänyt nuorukainen on jo toista kesää samoissa töissä.

Työmatka Ilmajoelta Seinäjoelle taittuu mopolla. Väli tulee tutuksi jatkossakin, sillä syksyllä alkavat opinnot Sedussa Seinäjoella.

Varmistus opiskelupaikasta tuli tänään, niin kuin tuhansille muillekin kevään toisen asteen yhteishaussa paikan saaneille.

Kivimäelle hakeutuminen rakennusalan opintoihin suoraan peruskoulusta oli selviö.

– Se [rakennusala] on aina ollut mun juttu ja kulkee vähän suvussa, iskäkin on talonrakentaja.

Rakennusala on aina ollut mun juttu ja kulkee vähän suvussa, Eetu Kivimäki kertoo. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

"Opiskeluintoa ja uusia kavereita"

Eetun luokkakaveri Siiri Hautakorpi pyörähtelee kevein tanssiaskelin kotinsa aurinkoisella terassilla Ilmajoella.

Tanssiharrastukseen liittyvä kuljetusrumba helpottuu syksyllä, kun Siiri aloittaa lukion naapuripitäjässä Seinäjoella, missä myös harrastaa.

– Ehdottomasti. Ei tarvitse ajaa edestakaisin.

Hautakorven kavereista suurin osa jatkaa Ilmajoen lukioon, mutta isompi lukio Seinäjoella on ollut Hautakorven tähtäimessä koko yläasteen ajan.

Lisäksi opinto-ohjaajan vinkkaamana Seinäjoelta löytyi engees-linja, jossa 40 prosenttia opetuksesta tapahtuu englannin kielellä.

– Kielet ovat aina olleet helppoja, erityisesti englanti. Siellä on mahdollisuus, että pääsee puhumaan ja kehittämään kielitaitoa.

Hyvästä kielipäästä huolimatta Hautakorpi ei tähtää kieliopintojen pariin. Tällä hetkellä suunta on selvä.

– Haluan yliopistoon oikeustieteitä lukemaan.

Koulumatka Ilmajoelta Seinäjoelle on sen verran lyhyt, että muutto kotoa ei ole vielä ajankohtainen. Vanhoista koulukavereista vain muutama on tulossa Seinäjoen lukioon. Se ei Hautakorpea pelota, hän odottaa uusia kokemuksia.

– Opiskeluintoa ja uusia kavereita.

Siiri Hautakorpi haaveilee oikeustieteen opinnoista lukion jälkeen. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Lähes kaikki hakivat ja saivat opiskelupaikan

Kevään yhteishaussa jatko-opiskelupaikkaa haki (siirryt toiseen palveluun) 60 800 perusopetuksen päättävää nuorta, joista 59 200 eli 97 prosenttia sai opiskelupaikan.

Perusopetuksen päättävistä hakijoista 42 prosenttia hyväksyttiin ammatilliseen koulutukseen ja 52 prosenttia lukioon. Haettavana ja jaettavana oli yhteensä 79 000 aloituspaikkaa (siirryt toiseen palveluun).

Oppivelvollisuuslain viimevuotisen uudistuksen takia peruskoulun päättävillä nuorilla oli nyt velvollisuus hakea jatkokoulutukseen, ja Opetushallituksen mukaan tämä hakeutumisvelvollisuus toteutui hyvin.

Yhteishaussa oli nyt ensi kertaa mukana kaikki perusopetuksen jälkeinen opetus eli myös esimerkiksi vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävät ammatilliset perustutkinnot.

Asiantuntija Satu Hornborg Opetushallituksesta on tyytyväinen erityisoppilaitosten kiinnostavuuteen. Vaativan erityisen tuen koulutuksiin haki tänä vuonna ennätysmäärä hakijoita, 9 200.

– Erityisoppilaitosten kiinnostavuus oli yllätys meille jo keväällä [yhteishaun päättyessä], Hornborg sanoo.

Hornborg arvelee, että erityisoppilaitokset hyötyivät samassa haussa muiden kanssa olemisesta, koska yksi yhteinen hakulomake toi oppilaitoksille näkyvyyttä. Niihin haettiin, ja moni myös pääsi niihin opiskelemaan.

Vaativan erityisen tuen oppilaitoksissa opiskelupaikan sai 5 400 hakijaa, joista 4 550 oli perusopetuksen päättäviä.

Lue seuraavaksi: Huippulukioon pääsikin 5,3:n keskiarvolla – tamperelaislukion taso on ollut niin kova, että hakijat kaikkosivat

"Korkealla on odotukset"

Eetu Kivimäen tähtäimessä on kaksoistutkinto, sillä opinto-ohjaaja kannusti pitämään lukio-opinnot mukana.

Realistinen tavoite on valmistua neljässä vuodessa, mutta jos rahkeet riittävät, pyrkimyksenä on puristaa kokonaisuus kolmeen.

Eetu Kivimäen tähtäimessä on kaksoistutkinto neljässä, ehkä jopa kolmessa, vuodessa. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Kivimäki aikoo jatkaa opintoja vielä sen jälkeenkin.

– Ammattikorkeakouluun, ja ehkä tähtään insinöörin hommaan. Nyt haaveilen rakennusinsinöörin koulutuksesta.

Koulutuspaikan puolesta ei tarvinnut jännittää, sillä Eetu viihtyy niin kädentaitojen kuin opintojenkin parissa. Tulevaisuudessa suuntautumisessa onkin pohdittavaa.

– En ole juuri miettinyt, ehkä suunnittelen taloja, mutta olisi kyllä kiva päästä myös ihan rakentamaankin.

Alaan liittyvästä kesätyöstä saa tuntumaa tulevaan, josta Kivimäki uskoo olevan hyötyä.

Kesä kuluu töiden ja pesäpallon merkeissä, ja opintojen alkamista hän odottaa innolla.

– Korkealla on odotukset. Odotan että saan uusia kavereita ja opin vielä enemmän rakennusalasta.

Opiskelemaan jatkuvan haun kautta

Kevään yhteishaussa haki perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin kaikkiaan yhteensä 76 000 hakijaa, joista 68 800 sai opiskelupaikan.

Ilman opiskelupaikkaa jäänyt voi hakea paikkaa esimerkiksi jatkuvan haun kautta. Jos taas alle 18-vuotias oppivelvollinen on vielä kesän jälkeen ilman opiskelupaikkaa, vastuu hänen ohjauksestaan ja valvonnastaan siirtyy asuinkunnalle elokuun lopulla.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 17. kesäkuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Onnea ammattiin valmistuneille! Katso Ylen amiskoneesta, ketkä juhlivat tänä keväänä

Etelärannikko loisti STT:n lukiovertailussa tänä vuonna – kärjessä Brändö gymnasium ja Kotka Svenska Samskola

Todistusvalinta estää isoa osaa opiskelijoista pääsemästä omalle suosikkialalleen, kertoo tuore tutkimus

Suosittelemme sinulle