Helmikuun loppupuolella alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan varjostaa talouden näkymiä.
Talouskasvu hidastuu ja inflaatio nopeutuu aiemmin ennakoitua enemmän. Suomen bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 1,4 prosenttia vuonna 2022, 1,1 prosenttia vuonna 2023 ja 1,3 prosenttia vuonna 2024.
– Talous ei ole romahtanut, eikä se ennusteemme mukaan romahdakkaan. Talous toipuu koronasta ja aikanaan sodastakin, mutta talouden kasvunäkymä jää vaisuksi, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä.
Kotitalouksien näkymät heikkenevät hintojen noustessa
Vuonna 2022 inflaation ennustetaan olevan keskimäärin 5,8 prosenttia kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna.
Hintojen nousu on suurimmalta osalta seurausta energian hinnan noususta. Myös elintarvikkeiden hinnoissa on ollut havaittavissa kiihtyvää nousua. Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu on alkanut näkyä myös tavaroiden ja palveluiden hinnoissa.
Yksityinen kulutus kasvaa lähivuosina hitaasti. Kiihtyvä inflaatio leikkaa kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusmahdollisuuksia.
Työllisyyden kasvu pitää kuitenkin yllä kotitalouksien tuloja. Kulutusta tukee se, etteivät kotitaloudet juuri laita tulojaan säästöön.
Vuonna 2023 yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun työllisyyden kasvu hiipuu.
Valtion velanhoitokuluihin lähes miljardi lisää lähivuosina
Koronavirusepidemian aiheuttama mittava julkisen talouden epätasapaino pieneni viime vuonna voimakkaasti. Julkinen talous jatkaa vahvistumista tänä vuonna verotulojen ripeän kasvun ansiosta.
Julkisen talouden vahvistuminen pysähtyy ensi vuoteen, minkä jälkeen alijäämä alkaa kasvaa, kun talouden ja työllisyyden kasvu hidastuu.
Suomen valtion 10-vuotisen viitelainan korko on noussut puolessa vuodessa lähes 2 prosenttiyksikköä, ja arviota valtion korkomenoista on tarkistettu aiempaa korkeammaksi.
Suhteessa viime vuoden lopun tilanteeseen arvio valtionhallinnon ensi vuoden korkomenoista on noussut 300 miljoonaa euroa ja vuoden 2026 korkomenoista 900 miljoonaa euroa.
– Kasvavat velanhoitokulut ovat pois muusta julkisesta rahankäytöstä ja kaventavat julkisen talouden ennestäänkin niukkoja puskureita, muistuttaa finanssineuvos Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä.
Sodan jatkuminen kasvattaa taantuman mahdollisuutta
Mahdollisuus, että Suomi joutuu taantumaan eli tilanteeseen, jossa maan bruttokansantuote laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, kasvaa sodan jatkuessa.
– Kotitalouksien kulutus voi jäädä ennustettua vähäisemmäksi inflaation kasvaessa ja korkojen noustessa, sanoo finanssineuvos Jukka Railavo valtiovarainministeriöstä.
Railavon mukaan myös viennin näkymät ovat heikommat kuin keväällä arvioitiin muun muassa Venäjän viennin hupenemisen seurauksena. Vientiin vaikuttaa myös kulutuksen kasvun hidastuminen vientimaissa, mikä puolestaan heijastuu tilauksiin.
Inflaation kiihtyminen nostaa paineita myös ennakoitua suuremmille palkankorotuksille jo syksyllä 2022. Hinta-palkka-kierteellä on talouskasvua hidastava vaikutus.
Lue lisää:
Yhdysvaltain keskuspankki nosti roimasti ohjauskorkoa – vastaavasta toimesta miltei 30 vuotta