Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoittaa elintarvikkeiden toimitusketjuja, mutta ruokakaupassa hyllyt notkuvat tavaroista niin kuin ennenkin.
Hintalappuja on kuitenkin jouduttu uusimaan, sillä ruuan hinta on noussut kevään aikana reippaasti. Se ei ole jäänyt huomaamatta helsinkiläisen ruokakaupan asiakkailta.
– Menee aika paljon rahaa nykyään kauppaan, sanoo Minna Hirvonen.
Hän on huomannut erityisesti lihatuotteiden kallistuneen ja alkanut syödä enemmän kasviksia.
– Pyrin katsomaan tarkemmin, miten paljon mitäkin tuotetta ostan.
Samaa sanoo Raimo Sorsa.
– Pyrin ostamaan halvempaa. Edullisempaa mutta laadukasta. Jos löytyy alennustuotteita niin mieluummin niitä, koska ne ovat ihan kelvollisia käyttää.
Tarjoukset ja kauppojen omat merkit kiinnostavat
Toukokuussa elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat jo yli yhdeksän prosenttia vuoden takaista kalliimpia.
Ruokakauppojen myynnissä se näkyy tarjoustuotteiden ja omien merkkien myynnin kasvuna, sanoo Suomen toiseksi suurimman ruokakauppaketjun Keskon valikoimajohtaja Harri Hellman.
Kovin suurta heiluntaa myyntitilastoissa ei kuitenkaan vielä näy, Hellman sanoo.
Tarjoustuotteiden osuus koko myynnistä K-ruokakaupoissa on noin neljänneksen, ja se on kasvanut kevään aikana yhden prosenttiyksikön. Saman verran on kasvanut omien merkkien, Pirkan ja halvempien K-menu-tuotteiden osuus myynnistä.
– Molemmat ovat tapoja edullistaa ostoskoria, ja se on ihan luontevaa tässä tilanteessa.
Myös S-ryhmällä, joka on Suomen suurin ruokakauppias, omien merkkien osuus myynnistä on noussut kevään aikana hiukan, kertoo päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho.
Se voi tosin johtua siitä, että kolea kevät siirsi grillikauden alkua, Päällysaho sanoo.
– Jos grillataan, ostetaan broileria, porsasta, nautaa, kasviksia ja kalaa. Mutta kun grillikausi viivästyy, pysytään perinteisessä arkiruokailussa ja syödään makaronilaatikkoa ja nakkikeittoa. Se nostaa kaupan omia merkkejä, Päällysaho sanoo.
Hänen mukaansa tilastoissa ei vielä näy, että asiakkaat olisivat siirtyneet edullisempaan vaihtoehtoon.
– Osa haluaa ostaa brändituotteita, osa kaupan omia merkkejä ja osa etsii kaikkein halvimpia vaihtoehtoja.
Riittävän suuri hinnanmuutos näkyy myynnissä
Ostoskäyttäytyminen muuttuu ruuan kohdalla hitaasti, Harri Hellman sanoo. Silmiinpistävän suuret hintamuutokset kuitenkin näkyvät kulutuksessa.
Ylen ruokakoneen mukaan tuore kala on kallistunut lähes 50 prosenttia vuodessa.
Myös kahvi on kallistunut lähes yhtä paljon kuin tuore kala. Molempien myyntimäärä on laskenut K-ruokakaupoissa kymmenestä kahteen prosenttia kuukausittain vaihdellen, Harri Hellman sanoo.
Myös S-ryhmässä tuoreen lohen myynti on vähentynyt.
– Ei asiakas kuitenkaan jätä syömättä. Tilalle ostetaan pakasteesta kalaa, kotimaista järvikalaa tai broileria, sanoo Sampo Päällysaho.
Voisiko inflaatio kaventaa valikoimaa, jos jonkin tuotteen hinta nousee niin paljon, ettei sitä kannata enää pitää kaupan valikoimassa?
Ei se täysin mahdotonta ole, jos saman tuoteryhmän sisällä eri tuotteiden hinnat muuttuvat hyvin eri tavalla, Harri Hellman sanoo.
– Jos tuote A nousee 20 prosenttia ja tuote B ei ollenkaan, voi olla että tuotteen A rooli valikoimassa heikkenee. Jos asiakkaat lopettavat sen ostamisen, niin se voi poistua markkinoilta, Hellman sanoo.
Epidemian päättyminenkin voi laskea myyntiä
Inflaation nostamat hinnat pitävät liikevaihdon euromääräistä kasvua yllä, mutta päivittäistavarakaupan myynnin määrä alkoi helmikuussa kutistua, sanoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.
Silloin hintojen nousuprosentti oli suurempi kuin myynnin kasvu euroissa.
– Se tarkoittaa, että kuluttajat ovat ostaneet vähemmän tai vaihtaneet tuotteita edullisempaan, esimerkiksi kokolihan jauhelihaan.
Myyntiä saattoi kuitenkin laskea myös se, että koronapandemia alkoi hiipua ja ihmiset palasivat työpaikkaruokailuun ja ravintoloihin syömään, jolloin ruuan ostaminen kotiin vähentyi.
Varastoon ostetaan nyt halvinta vaihtoehtoa
Kesko varautuu jo siihen, että halvemmat vaihtoehdot alkavat kiinnostaa asiakkaita aiempaa enemmän.
– Varastotaso nostetaan niissä ylös, niitä hankitaan suurempia määriä niin, että niitä varmasti riittää kaikille, Harri Hellman sanoo.
S-ryhmässä ei ole samalla tavalla varauduttu kuluttajien mahdollisesti muuttuvaan kysyntään – ainakaan vielä.
– Kaupan hylly elää kulutuskysynnän mukaan, valikoimarakenteita ei olla nyt muuttamassa, Sampo Päällysaho sanoo.
Helsinkiläisellä Jarkko Jäppisellä on jo suunnitelma valmiina, jos ruoka vielä kovasti kallistuu.
– Sitten pitää ostaa vielä enemmän kerralla, suunnitelmallisemmin, käyttää vielä enemmän pakastetta hyödyksi ja tehdä isompia satseja ruokaa himassa.
Raimo Sorsa toivoo jo päättäjiä apuun.
– Ei voi ruuan syöntiä vähentää, kyllä se toimii entiseen tyyliin, mutta katotaan vähän tarkemmin, sitä kuitenkin yritetään. Toivottavasti valtiovaltatulee apuun, ettei tämä ihan kohtuuttomaksi nouse.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 21.6. kello 23:een saakka.
Lue lisää: