Pääministeri Marin kertoo kokeneensa ahdistelua, myös politiikassa: "Uskon, että se on monille naisille tavanomainen kokemus"

Pääministeri Marin: Olen kokenut häirintää nuorena naisena ja politiikassa

Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina kansanedustaja Wille Rydmaniin (kok.) kohdistuvista väitteistä, joiden mukaan Rydman olisi käyttäytynyt ahdistavasti naisia kohtaan.

Marin kertoo lukeneensa artikkelin ja järkyttyneensä lukemastaan. Hänen mukaansa teksti ei anna hyvää kuvaa siitä, millaista toimintaa on ollut. Hän korostaa, ettei tiedä tapauksesta ja sen taustoista tarkemmin.

– En minä tapauksesta sen enempää tiedä tai pysty siihen ottamaan kantaa, hän kommentoi.

Marinin mielestä on tärkeää, että tällaisia asioita tuodaan esille, jos aihetta siihen on.

Hän kertoo, että hänkin on nuorena naisena ja myös politiikassa kokenut häirintää ja ahdistelua.

– Uskon, että se on monille nuorille naisille ihan tavanomainen kokemus, valitettavasti. Olen myös kokenut erilaisissa puoluetilaisuuksissa epäasiallista käytöstä.

Hän sanoo, ettei kuitenkaan ole kokenut fyysistä häirintää pääministerikaudellaan. Sosiaalisessa mediassa on kuitenkin kirjoiteltu kaikenlaista, hän jatkaa.

– Uskoisin, että aika moni nainen on kohdannut ihan kaikenlaista: fyysistä ja sanallista kajoamista, itsemääräämisoikeuden loukkausta. Kun Me too -liike alkoi, aloin miettiä, että mitä kaikkea sitä on nuorena joutunutkaan kohtaamaan.

Marin pitää tärkeänä, että ihmiset sukupuolesta riippumatta kohtelisivat toisiaan kunnioittavasti.

Marin: Minun ja lapseni kuvien julkaisu mediassa ei ole verrattavissa toisiinsa

Haastattelussa keskustellaan myös Marinista takaapäin otetusta paparazzikuvasta, jossa hänen takapuoltaan korostetaan.

– Olisi kiva, että voisin viettää tavallista vapaa-aikaa myös yksityishenkilönä, mutta ymmärrän että olen julkisuuden henkilö ja minua voi kuvata ja niitä kuvia voi levittää, vaikka ne olisivatkin mauttomia.

Marinin mielestä hänen lapsellaan sen sijaan on täysi oikeus yksityisyyteen. Hänen tyttärensä on 4-vuotias.

– Hänellä on oikeus omaan yksityisyyteensä ja olla tavallinen lapsi ilman, että häntä kuvataan. Sillä ei ole minkäänlaista yhteiskunnallista arvoa tai merkitystä, että hänen kasvokuviaan julkaistaisiin. Tämä on myös turvallisuuskysymys.

Marin ei ole käytettävissä presidenttiehdokkaaksi

Pääministeri Marin ei harkitse presidenttiehdokkuutta.

– Voin aivan suoraan sanoa, että en ole käytettävissä, Marin sanoo.

Marin toivoo pikaisia ratkaisuja Turkin vaatimuksiin liittyvissä kysymyksissä

Suomen Nato-hakemus on seuraava keskustelun aihe haastattelutunnilla. Suomen ja Ruotsin hakemukset tuntuvat olevan pattitilanteessa Turkin vaatimusten vuoksi.

– Tilanne on hyvin harmillinen. Ennen kun Suomi ilmaisi halukkuutensa Nato-jäseneksi, Turkki ilmoitti, että he eivät tule olemaan minkäänlainen este, Marin sanoo.

Hän kertoo, että Turkin huoliin suhtaudutaan vakavasti ja vääriä käsityksiä pyritään oikomaan. Marin toivoo, että yhteinen ratkaisu löydetään pian.

– Meillä ei pitäisi olla mitään estettä jäseneksi pääsylle, Marin toteaa.

Suomen ja Ruotsin hakemusprosessin pitkittyminen ei ole Natolle kunniaksi, sanoo Marin

Marin uskoo, että lähestulkoon kaikki Nato-maat toivovat, että tilanne ratkeaa ennen Naton Madridin huippukokousta kesäkuun lopulla.

– Tämä on lopulta Turkista kiinni. Jos he haluavat ikään kuin pitää panttivankina Suomea ja Ruotsia, me emme voi siihen paljon vaikuttaa. Heilläkin pitää olla halua tulla neuvottelupöytään. Toivon mukaan ratkaisu saadaan eikä tilanne jäädy. Itse näen, että tähän on riski.

Marin toteaa, että halutessaan Turkki voi laittaa kapuloita rattaisiin vielä monessa prosessin vaiheessa.

– Siksi on tärkeää, että käymme asioita nyt läpi. En näe järkevänä, että lähtisimme heti antamaan vaatimuksiin periksi.

Marinin mukaan ei ole Natolle kunniaksi, että Suomen ja Ruotsin hakemukset eivät etene. Marin sanoo, että kyse on myös Naton uskottavuudesta.

Yhteistyö Ruotsin kanssa jatkuu

Naton huippukokouksessa Marinin käsityksen mukaan Suomea edustaa tasavallan presidentti sitten, kun Suomi on jäsen. Hän osallistuu myös Madridn huippukokoukseen.

Marin on sitä mieltä, että Suomen ja Ruotsin liittymien Natoon vahvistaisi koko Pohjolan turvallisuutta. Maat ovat tehneet hakemustensa kanssa tiivistä yhteistyötä.

Marin toteaa, että maat eivät kuitenkaan voi vaikuttaa esimerkiksi rafitiointiprosessien kestoon.

– Jos tuossa kohtaa jollain jäsenmaalla on halua päästää toinen ja jättää toinen roikkumaan tilanteeseen, niin siihen emme voi vaikuttaa. Omalta osaltamme haluamme kuitenkin Ruotsin kanssa yhdessä prosessia tehdä. En ole tässä kohtaa valmis mitään irtikytkentää tekemään.

Itärajan raja-asemat tulisi voida sulkea, jos Suomen turvallisuuspoliittista vakautta yritettäisiin horjuttaa, sanoo Marin

Marinilta kysytään: "Voidaanko itärajan kaikki raja-asemat sulkea kokonaan, jos Venäjä ohjaa sinne tarkoituksellisesti turvapaikanhakijoita, tarkoituksenaan järkyttää Suomen turvallisuuspoliittista vakautta?"

– Tähän on saatu virkamiehiltä erilaisia tulkintoja. Itse pitäisin tärkeänä, että jos meihin hybridivaikuttamista kohdennettaisiin ja pyrittäisiin välinellistämään ihmisiä, niin kyllä, meidän pitäisi pystyä sulkemaan kaikki itäisen Suomen rajanylityspisteet ja keskittämään turvapaikanhaku johonkin muuhun pisteeseen, hän vastaa.

Hän korostaa, ettei turvapaikanhaku ole ongelma, vaan nimenomaan mahdolliset vaikuttamisyritykset.

Marin kommentoi Suomen maankäyttösektorin nielujen muuttumista päästölähteeksi

Seuraavaksi käsitellään ilmastonmuutosta.

Marinilta kysytään, kuinka uudet tiedot maankäyttösektorin muuttumisesta päästölähteeksi vaikuttavat Suomen ilmastopolitiikkaan.

Marinin mukaan Suomessa tavoitellaan yhä hiilineutraaliuutta ja -negatiivisuutta.

– Päästövähennykset ovat ensisijainen toimi, hän toteaa.

Marinin mukaan Suomen metsäala ei ole heikentynyt, mutta ongelma liittyy siihen, millaista metsää Suomessa on.

Jos vanhoja luonnontilaisia metsiä kaadetaan, se heikentää luonnon monimuotoisuutta, hän kertoo. Tätä on pyritty estämään kohdistamalla rahoitusta luonnonsuojeluun, Marin sanoo.

– Valtio ei sinänsä sääntele metsien hakkuuta siten, että meillä olisi vuosittaiset kiintiöt, vaan siellä toimitaan markkinalogiikalla.

Marin toteaa, että moni asioista kytkeytyy vahvasti EU-politiikkaan. Hän sanoo, että EU:ssa neuvotellaan tällä hetkellä päästökaupan laajentamisesta esimerkiksi liikenteeseen ja asumiseen.

– Me tuemme päästökaupan laajentamista, hän sanoo.

Marinin mukaan maankäyttösektori on kuitenkin kaikkiaan vaikea kokonaisuus. Tällä hetkellä peltoja tarvitaan ruoantuotantoon, eikä peltoja siis voi metsittää.

– Meillä on globaali ruokakriisi oven takana, enkä olisi tässä tilanteessa valmis ottamaan yhtään peltopinta-alaa pois käytöstä, hän sanoo.

Marin: "Emme tarvitse uutta elpymisvälinettä"

Marinilta kysytään, mitä mieltä hän on EU:n yhteisvelasta. Aihe on noussut jälleen puheisiin muun muassa Euroopan taloustilanteen ja Ukrainan sodan vuoksi.

Kun Suomessa keskusteltiin viime keväänä EU:n elpymispaketin hyväksymisestä, hallitus piti ratkaisua ainutkertaisena.

– Emme me ole valmiita avaamaan rahoituskehyksiä, emmekä me halua toista elpymisvälineen kaltaista välinettä, Marin sanoo.

Marinin mukaan uusi elymisväline ei ratkaisisi esimerkiksi hintojen nousua, josta Euroopassa kärsitään.

Hän sanoo, että Venäjällä tulee olla suurin vastuu Ukrainan jällenrakennuksen rahoituksesta. Marin kannattaa keinojen etsimistä siihen, että venäläisten tahojen jäädytettyjä varoja voitaisiin käyttää Ukrainan auttamiseen.

Suomi kannattaa, että Ukraina, Pohjois-Makedonia, Albania ja Moldova pääsevät EU:n virallisiksi jäsenhakijoiksi

Marin kertoo, että Suomi kannattaa sitä, että Ukraina, Moldova, Pohjois-Makedonia ja Albania pääsisivät hakijoiksi Euroopan Unioniin.

Hän huomauttaa, että maiden on kuitenkin täytettävä kaikki vaatimukset, eikä oikopolkua ole.

– Ei ole mitään oikotietä EU:n jäseniksi, mutta nämä maat voisivat päästä jäsenyysprosessin alkuun, Marin sanoo.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ajaa Eurooppaan tällä hetkellä uudenlaista poliittista mallia. Marin kuvailee mallia vielä hieman hahmottomaksi, eikä siihen ole tällä hetkellä Suomella vahvaa kantaa.

Marinilta kysytään kantaa siihen, että EU:n perussopimuksia muutettaisiin niin, että asioita voitaisiin päättää enemmän määräenemmistöllä. Esimerkiksi Unkari on jarruttanut yksimielisyyttä vaativia päätöksiä EU:ssa.

– Nyt ei ole oikea aika lähteä avaamaan perussopimuksia, sanoo Marin.

Marinin mukaan EU:n kannattaa nyt käyttää aikaa muuhun kuin perussopimusten uudistamiseen, koska se on keskellä sotaa ja ajat ovat taloudellisesti vaikeat.

Hintojen nousua pyritään hillitsemään, mutta tilanne ei ole helpottamassa nopeasti

Ensimmäisenä aiheena ovat ruoan ja bensiinin hinta.

Marinin mukaan tilanne kurittaa tällä hetkellä kansalaisia.

– Valitettavasti tämä ei ole nopeasti taittumassa, hän toteaa tilanteesta.

Hänen mukaansa mahdolliset verokevennykset kohdistettaisiin etenkin pieni- ja keskituloisiin ihmisiin. Hänen mukaansa on kuitenkin etsittävä muitakin keinoja, joilla hintoja saadaan alaspäin.

Marin kertoo, että kohdennettuja toimia polttoaineen hinnan nousun hillitsemiseksi on jo tehty ja uusia ratkaisuja etsitään.

Kokonaisuudessaan Marinin mukaan Suomen talous heijastelee Euroopan taloustilannetta.

– Olemme hyvin riippuvaisia yleisestä talouskehityksestä.

Marinin mukaan Suomi pärjää kuitenkin vielä kohtuullisesti.

Millaista finanssipolitiikkaa EU:ssa tulisi harjoittaa, Marinilta kysytään.

Marin vastaa, että Ukrainan sota tulisi ensimmäisenä saada loppumaan. Sen lisäksi toimia tulisi tehdä yhdessä energian hintojen laskemiseksi.

Myös globaalista ruokaturvasta keskustellaan parhaillaan, Marin kertoo.

Pääministeri vastaa ajankohtaisiin kysymyksiin

Ruoan hinta nousee ja bensiini kallistuu, mitä tekee hallitus? Kauanko Suomen pitää odottaa Naton oven takana?

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastaa tänään toimittajien kysymyksiin pääministerin haastattelutunnilla.

Haastattelijoina ovat pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala Iltalehdestä, pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhanen Helsingin Sanomista ja päätoimittaja Jussi Virkkunen Kansan Uutisista.

Puhetta johtaa politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta Yleltä.

Lue lisää ajankohtaisista aiheista:

Näin hurjaa tahtia ruoan hinta ei ole noussut juuri koskaan – tarkasta Ylen ruokakoneesta, kuinka paljon sinun ostoksesi kallistuvat

Bensan hinta kohosi uuteen ennätykseen – polttoaineen säästämisen Suomen mestari kertoo voittavat vinkkinsä, joilla jokainen voi säästää

Turkin ulkopoliittisen instituutin johtaja kehottaa Suomea ja Ruotsia kärsivällisyyteen Nato-tiellä: "Tämä ei ratkea Madridin kokouksessa"