Kokoomuksen johtoon kohdistuu kova paine vetää raja siihen, millaista käytöstä puolue hyväksyy omalta kansanedustajaltaan, sanoo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.
Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydmaniin kohdistuvista väitteistä, joiden mukaan Rydman olisi käyttäytynyt ahdistavasti nuoria naisia ja tyttöjä kohtaan.
Rydman kiistää jyrkästi Helsingin Sanomien väitteet sekä jutussa että blogissaan ja sanoi Ylelle käyvänsä tilanteen läpi asianajajan kanssa.
Jokisipilän mukaan kokoomuksessa on nyt pohdittava sitä, missä menee hyväksyttävän käytöksen raja. Helsingin Sanomat ei väitä Rydmanin syyllistyneen rikoksiin. Rydmanin tekoja ei kuitenkaan pidä arvioida pelkästään lain näkökulmasta, Jokisipilä huomauttaa.
– Tässä puhutaan käyttäytymisestä, joka ei julkitulleiden tietojen valossa ole rikollista, mutta jossa on selkeästi piirteitä, joita ei nykykulttuurissamme pidetä hyväksyttävänä, Jokisipilä sanoo.
Eduskuntavaalit hankala paikka kokoomukselle
Seuraavat eduskuntavaalit käydään alle vuoden päästä, huhtikuussa 2023. Jokisipilä ei ota kantaa siihen, voiko kokoomus asettaa Rydmanin vaaleissa ehdolle.
Jokisipilä huomauttaa, että Rydmanilla on myös oikeus puolustautua ja että Rydmanin oma kertomus tapahtumista eroaa Helsingin Sanomien artikkelista. Lisäksi Rydmanilla on puolueessa omat tukijansa, jotka seuraavat tilannetta tarkkaan.
Viime kädessä kokoomuksen on päätettävä, millainen ratkaisu on puolueelle eduksi, Jokisipilä toteaa.
– Nämä ovat hankalia tilanteita, koska ei ole mitään tuomioistuimen päätöstä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi Ylelle sunnuntaina, että puolue selvittää asian "kaikin keinoin". Orpon mukaan puoluejohto on tiennyt Rydmania koskevista huhuista "jonkin aikaa", mutta ei asian vakavuudesta ja laajuudesta. Kokoomusjohtajat ovat myös sanoneet tukevansa asiasta uutta poliisitutkintaa.
Jokisipilän mukaan on myös olennaista kysyä, kuinka tarkkaa tietoa kokoomuksella tosiasiassa on ollut ja mitä se kertoo siitä, miten puolue reagoi jäsentensä käyttäytymiseen.
Voit kuunnella Ylen Ykkösaamun maanantain lähetyksen alta.
Tutkija toivoo, että nyt alkaisi "politiikan me too"
Nykykulttuurin tutkimuksen dosentti Tuija Saresma sanoo, että politiikan piirissä on tapahtunut muitakin ahdistelutapauksia kuin ne, jotka ovat tulleet julkisuuteen. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi sunnuntaina Ylelle kokeneensa itsekin häirintää ja ahdistelua politiikassa nuorempana.
– On aivan selvää, että häirintää tapahtuu ihan kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Se, että politiikassa ei ole siitä hirveästi puhuttu, ei kerro siitä, ettei sitä olisi, vaan siellä on osattu pistää ihmisten suut kiinni, Saresma sanoi Yle Radio Suomen haastattelussa maanantaina.
Saresma uskoo ja toivoo, että nyt voi alkaa "politiikan oma me too", jossa ahdistelua ylläpitäviä rakenteita aletaan kyseenalaistaa myös politiikan kentällä.
Saresma kertoo haastattelussa järkyttyneensä Rydmaniin kohdistuvista väitteistä ja siitä, että niiden perusteella ahdistava käytös on ollut melko systemaattista.
– Tuo käytös oli todella häiritsevää vallassa olevalta kansanedustajalta, Saresma kommentoi.
Saresma myös huomauttaa, että etenkin alaikäisille on hyvin vaikeaa kertoa ahdistelukokemuksista julkisuuteen tai puhua niistä edes läheisilleen.
– Järkyttävää on myös se tapa, miten paljon Rydmania itse asiassa puolustellaan Twitterissä, vaikka Helsingin Sanomat osoitti aika selkeää näyttöä hyvin kyseenalaisesta käytöksestä.
Muokattu 20.6. kello 13.52: Lisätty Tuija Saresman kommentit.
Lue myös: