Kestääkö Italian talous?
Tätä kysymystä pohtivat nyt niin sijoittajat kuin päättäjätkin. Syy on siinä, että vuosia jatkunut löysän rahapolitiikan ja nollokorkojen aika on päättymässä. Korot ja sen myötä lainanhoitokulut ovat nousussa, mikä iskee erityisesti raskaimmin velkaantuneisiin maihin – etenkin EU:n kolmanneksi suurimpaan talouteen Italiaan.
Pankkikonserni Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mielestä Italian tilanteesta on syytä olla huolissaan.
– Maltillinen korkojen nousu, jota aiemmin ennakoitiin, olisi ollut kestettävissä. Kun mietitään Italian tilannetta ja sitä kuinka nopeasti korot ovat nyt nousemassa, niin se on aito riski, että Italialle tulee suuria haasteita.
Italian kymmenen vuoden valtionlainan korko on ollut nousussa kevään ja alkukesän ajan. Valtionlainan koronnousu kertoo siitä, että markkinoilla on huolta Italian kyvystä selviytyä velkojensa maksamisesta. Viime viikolla korko ylitti neljän prosenttia, mikä on vain muutaman prosenttiyksikön päässä kriittisenä pidettyä kuuden prosentin rajaa.
Pahimmassa tapauksessa edessä voi olla uusi eurokriisi, jossa muut euromaat joutuvat tavalla tai toisella pelastamaan velkataakan alle luhistuvan Italian. Von Gerichin mukaan uuden eurokriisin mahdollisuutta "ei voi poissulkea".
– Se on riskiskenaario.
2010-luvun alun eurokriisissä ongelmamaina pidettyjen valtioiden eli Kreikan, Italian ja Espanjan kymmenen vuoden valtionlainojen korot niin ikään ampaisivat. Kreikka ei tuolloin pystynyt selviytymään velkojensa maksamisesta, ja euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tulivat sen avuksi tukipaketein. Myös muille euromaille kuten Portugalille ja Espanjalle tehtiin Kreikan jälkeen tukipaketteja.
Euroopan keskuspankki on puun ja kuoren välissä
Euroopan keskuspankki (EKP) kertoi kesäkuun alussa aloittavansa ohjauskorkojen nostamisen heinäkuussa.
EKP on rahapolitiikkaa kiristäessään vaikeassa paikassa. Sen vastuulla on ylläpitää hintavakautta eli huolehtia siitä, ettei inflaatio karkaa käsistä. Ennätyslukemiin kiihtynyttä inflaatiota se pyrkii hillitsemään nostamalla ohjauskorkoja ja ajamalla alas suuria osto-ohjelmiaan.
Samaan aikaan EKP:n harteille on kuitenkin jäänyt myös velkaisimpien euromaiden kannattalu, arvioi Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Antti Ronkainen.
– Ne instrumentit, joita euromaat ovat luoneet eurokriisin jälkeen, ovat riittämättömiä tukemaan Italiaan tässä tilanteessa. Se on oikeastaan täysin Euroopan keskuspankin vastuulla, Ronkainen sanoo.
Viime viikolla EKP kertoikin nopeattavansa sellaisen ohjelman kehitystyötä, jolla helpotetaan velkaisimpien maiden tilannetta. EKP:n sanakääntein kyse on niin sanotusta fragmentaatiota ehkäisevästä instrumentista. EKP haluaa estää sen, että euromaiden valtionlainojen korot kehittyvät eritahtisesti. Erityisen tarkkaan seurataan, kuinka Italian valtionlainan korko kehittyy suhteessa EU:n suurimman talouden eli Saksan valtionlainan korkoon.
Kun tieto ylimääräisestä kokouksesta levisi, markkinat rauhoittuivat hieman ja tällä viikolla Italian kymmenen vuotisen valtionlainan korko on laskenut huippulukemistaan. Myös ero Saksan valtionlainan korkoon on tällä viikolla kaventunut.
– En jaksa uskoa, että [markkinoiden] rauhoittuminen jatkuu. Markkinnoilla halutaan nähdä, mihin keskuspankki on valmis ja tarvitaan konkreettisia toimia, jotta pysyvämpi rauhoittuminen saataisiin aikaiseksi, von Gerich sanoo.
– Odotan, että tässä tulee suuria heilahduksia vielä jatkossakin eikä tämä yhdellä kertailmoituksella ratkea.
Tutkija Antti Ronkaisen mukaan EKP:lla tulee olemaan vaikea tehtävä uuden ohjelman luomisessa. EKP ei nimittäin sääntöjensä mukaan saa rahoittaa yksittäisiä euromaita.
– Euroopan keskuspankin voi olla erittäin vaikeaa luoda sellaista instrumenttia, joka on tehokas rauhoittamaan huolet Italiasta ja Kreikasta, mutta joka on samaan aikaan mandaatin mukainen ja laillinen.
Odotuksena on, että lisätietoja uudesta työkalusta saadaan EKP:n neuvoston heinäkuisen tai syyskuisen kokouksen yhteydessä.
Italian tilanne koskettaa myös suomalaisia
Pääanalyytikko Jan von Gerichin mukaan Italian velkatilanne koskettaa suomalaisia monella tavalla.
– Jos tilanne pääsee kriisiytymään, niin epävarmuus tulee näkymään euroalueen näkymissä. Euroalueen näkymillä on taas suuri merkitys Suomen talouden kannalta, von Gerich sanoo.
Hän arvioi, että erilaiset euromaiden yhteiset tukimekanismit sekä pandemian vuoksi luotu elpymisrahasto tulevat todennäköisesti vahvemmin mukaan keskusteluun, kun pohditaan miten velkamarkkinoita saadaan vakautettua.
Suuri kysymys on myös siinä, kuinka hyvin Italiassa onnistutaan tekemään sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka vakuuttavat sijoittajat maan maksukyvystä. Italia saa EU:n yhteisestä elpymisrahastosta suurimman potin. Maan verojärjestelmää on tarkoitus uudistaa, samoin vauhdittaa Italian oikeusjärjestelmän toimintaa.
Italian pääministerinä toimii tällä hetkellä EKP:n entinen pääjohtaja Mario Draghi. Hänen johtajuudellaan on ollut markkinoita rauhoittava vaikutus. Ensi vuonna Italiassa järjestetään parlamenttivaalit.
Aiheesta voi keskustella 23.6. kello 23:een saakka.
Lue lisää: