Tänä kesänä moni suuntaa juhlimaan ja nauttimaan musiikista festareille, joita järjestetään koronatauon jälkeen lukuisia.
Päihteet kuuluvat monen juhlijan festarieväisiin, ja ne saattavat aiheuttaa joskus huonoa oloa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Myös valvominen, ongelmat sosiaalisissa suhteissa tai jokin ikävä kokemus festivaaliympäristössä voivat saada aikaan ahdistavia tunnetiloja, pelkoa ja jopa paniikkia.
Tämän vuoksi monilla festareilla onkin tarjolla perinteisen ensiavun lisäksi psyykkistä ensiapua.
Suomen Punaisen Ristin (SPR) päihdetyön ja ensiaputoiminnan suunnittelija Kati Laitila kertoo, että psyykkisen tuen tarve festareilla on lisääntynyt viime vuosina. Hän näkee siihen monia syitä – kuten esimerkiksi nykyinen maailmantilanne, nuorten kokemat paineet ja alati hektisempi yhteiskunta.
Myös viranomaispalveluiden supistuminen kesäaikaan näkyy Laitilan mukaan festareilla.
– Ihmiset ovat kesällä enemmän tuuliajolla, koska he eivät saa perinteisiä palvelujaan yhtä hyvin. Ja jos jotain tapahtuu, on avun saaminen kesällä hitaampaa.
SPR on tänä kesänä läsnä kymmenillä festareilla, kuten esimerkiksi Nummirockissa, Flow-festivaaleilla ja Ilosaarirockissa.
Ruisrockin toimitusjohtaja Mikko Niemelä kertoo, että heillä henkistä tukea tarjoaa Mieli ry:n Huolituoli-piste, jossa on mahdollista keskustella mielenterveysalan ammattilaisten kanssa mieltä vaivaavista aiheista.
– Ruisrockissa partioi festarialueella myös niin sanottuja henkisen tuen partioita, jotka koostuvat ensiapuhenkilöstä, henkisen tuen ammattilaisesta, järjestyksenvalvojasta sekä infotyöntekijästä. Näin partio pystyy auttamaan hyvin laaja-alaisesti asiakkaita, oli heidän ongelmansa tai tarpeensa mitä tahansa, Niemelä kertoo.
Myös Oulussa järjestettävästä Qstock-festivaalista kerrotaan, että festivaaleilla päivystää Acuutti Apu ry:n koulutettu henkilökunta, mikäli festivaalikävijä tarvitsee keskusteluapua festivaalin aikana.
“On huutelua, kourimista ja jopa raiskauksia”
SPR tarjoaa henkistä tukea festareilla esimerkiksi selviämispisteellä, jonne juhlijat voivat tulla, jos he eivät pysty enää huolehtimaan itsestään tai jos heillä on muulla tavoin ei-toivottu olotila.
Suurin osa selviämispisteelle tulijoista on Laitilan mukaan käyttänyt alkoholia. Kasvavassa määrin sinne saapuu myös ihmisiä, joilla on psyykkisesti huono olo huumausaineen käytön seurauksena.
– Pisteelle saattaa tulla ihmisiä, jotka eivät ole ihan varmoja, mitä ainetta ovat saaneet, kun olo on outo. Tai sellaisia, joille on tullut huumausaineesta ahdistunut tai muulla tavoin huono olotila.
Tällaiset ihmiset kaipaavat Laitilan mukaan usein keskustelua ja sitä, että heidän kanssaan ollaan läsnä ja tuetaan. Kerrotaan, että olotila menee kyllä ohi, mutta se täytyy elää lävitse.
Joskus ihminen kaipaa kädestä pitämistä, joskus lämmintä juomaa ja keskusteluseuraa.
Hannu Loimo
Laitila korostaa, että SPR:n tarjoama henkinen tuki on tarkoitettu kaikille, joilla on jollain tavalla paha olla, haluavat keskustella tai vain vierelleen ihmisen tueksi. Päihteitä käyttäneiden lisäksi apua saattavat tarvita esimerkiksi ihmiset, jotka ovat joutuneet seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan uhriksi.
– Monet festivaalit satsaavat siihen, että ne olisivat turvallisia tapahtumia. Mutta silti ongelmia on edelleen jonkin verran. On huutelua, kourimista ja jopa raiskauksia.
Laitilan mielestä psyykkinen tuki festareilla on hyvin tärkeää jo pelkästään sen vuoksi, että varhainen tuki vähentää niin sanottua jälkityötä.
– Jos ihminen pitää tapahtunutta sisällään pitkän aikaa, siitä tulee isompi asia kuin jos sen olisi pystynyt purkamaan heti. Silloin se ei välttämättä jää painamaan mieltä ja hautaudu sinne.
Korvatulppia ja kädestä pitämistä
Toinen, pelkästään henkiseen tukeen erikoistunut järjestö on nimeltään Hoivakotilo, joka toimii lähinnä konemusiikkitapahtumissa. Se on ollut toiminnassa vuodesta 2015 ja ollut läsnä kymmenissä tapahtumissa.
Etenkin isommissa konemusiikkitapahtumissa psyykkisen avun tarve on suuri, kertoo Hannu Loimo, joka on yksi Hoivakotilon perustajajäsenistä.
Hoivakotilo tulee kutsuttuna tapahtumiin ja koostuu vapaaehtoisista, joista osalla on sosiaali- ja terveysalan koulutus. Kaikki vapaaehtoiset käyvät läpi toimintaan valmistavan koulutuksen.
Loimo itse työskentelee Mieli ry:n kriisityöntekijänä ja toinen perustajajäsen Janne Nahkuri A-klinikkasäätiöllä.
– Meidän vapaaehtoisporukka tarjoaa festareilla apua psyykkisesti kuormittavissa tilanteissa. Joskus niihin liittyy elämäntilanteet tai sosiaalisesti hankalat tilanteet festareilla. Joskus seksuaalinen häirintä ja useimmiten päihteiden vaikutukset, Loimo kertoo.
Hoivakotilolla on tapahtumissa oma, kodikkaasti sisustettu teltta. Miljöö on tärkeä osa henkistä tukea, Janne Nahkuri ajattelee. Rauhallisessa ja miellyttävän näköisessä ympäristössä ihmisen on helpompi rentoutua.
Teltassa on aina tarjolla korvatulppia, peittoja, pientä purtavaa ja juomista. Ja mikä tärkeintä: hyväksyvää ja turvallista läsnäoloa.
– Joskus ihminen kaipaa kädestä pitämistä, joskus lämmintä juomaa ja keskusteluseuraa. Välillä taas lääkäriapua tai ensiavun etsimistä.
Katso lisää: Mitä mietit, Ronja Salmi?
"Sairaaloissa hoidetaan fyysistä terveyttä, mutta henkinen puoli saattaa jäädä huomioimatta"
Suurin osa avunhakijoista tulee Hoivakotilon teltalle päihteistä aiheutuneen huonon henkisen olon vuoksi. Osa saattaa kokea voimakasta ahdistusta, toiset ylitsepääsemätöntä pelkoa.
Nahkuri kertoo, että pahimmillaan avunhakija voi olla psykoosin kaltaisessa tilassa, joka voi kuitenkin mennä ohi muutamassa tunnissa, kunhan aine poistuu elimistöstä.
– Tällaisessa tilassa olevaa ihmistä ahdistaa kaikki. Hän ei pysty rauhoittumaan, vaan on sellainen olo, että täytyy päästä pois. Ilman apua, ihminen saattaisi lähteä vaikka juoksemaan jonnekin metsään yksin.
Vaikeinta Hannu Loimon mukaan vapaaehtoistyössä festareilla onkin se, ettei lähde mukaan hädissään olevan ihmisen tunteisiin, vaan pysyy itse rauhallisena.
Vaikeasta olotilasta kärsivä viettää Hoivakotilon teltalla tyypillisesti muutamia tunteja, mutta joskus siellä on toivuttu lähes vuorokausi.
– Joskus tilanteet eivät ole täysin ohi festareiden loppuessakaan. Silloin on huolehdittu, että ihmisellä on saattaja kotiin tai yhteys kavereihinsa sekä tieto siitä, mistä hakea tarvittaessa ammatillista apua.
Konemusiikkitapahtumissa valvominen ja energiavaje on monelle yksi osatekijä vaikean olotilan syntymiseen.
Loimo kertoo, että suurin avuntarve ihmisillä onkin iltaisin ja öisin. Siellä, toisin kuin perinteisillä festareilla, musiikki ja bileet jatkuvat ympäri vuorokauden, mikä voi tuntua monesta kuormittavalta.
Myös aiemmat vaikeat elämäntapahtumat ja nykyinen stressaava tilanne yhdessä päihteiden kanssa voivat Loimon mukaan vaikuttaa hallinnantunteen hetkelliseen menettämiseen.
Psyykkisen tuen tarjoaminen festareilla on Loimon mukaan tärkeää niin ihmisten hyvinvoinnin kuin julkisen terveydenhuollon resurssien säästämisen vuoksi.
Moni ambulanssi jää tilaamatta, kun peloissaan oleva ihminen saa henkistä tukea turvallisessa ympäristössä.
– Sairaaloissa hoidetaan fyysistä terveyttä, mutta henkinen puoli saattaa jäädä huomioimatta – varsinkin jos mukana on laittomia päihteitä. Sellainen voi olla monelle ahdistuneessa mielentilassa olevalle jopa traumatisoivaa.
Loimo ajattelee, että jos vaikeasta kokemuksesta pystytään kulkemaan läpi yhteisön sisältä tarjotun tuen avulla, voi kokemus jopa vahvistaa ihmisen ymmärrystä itsestä ja lisätä voimavaroja.
Tämä voi näkyä jatkossa myös harkitumpana päihteiden käyttönä, mikä on haittoja vähentävän työn yksi tavoitteista, Loimo sanoo.
Vähemmän tuomitsemista
Huolehtimisen kulttuuri. Se on jotain, mitä Hoivakotilo pyrkii toiminnallaan edistämään.
Loimo toivoisi sellaisen ajattelutavan leviävän, ettei ihmisiä tuomittaisi niin hanakasti esimerkiksi huumausaineiden käytöstä.
Tärkeämpää hänen mielestään olisi tarjota tukea ja keskustelua, jotta ihmiset pääsisivät miettimään itse, miten he itse olisivat voineet toimia kenties toisin.
– Me Hoivakotilolla pyrimme myös jakamaan tietoa päihteistä ja niiden vaikutuksista. Välillä tapahtumissa näkee ihan todella vaarallisia kombinaatioita.
Loimo korostaa, että tarkoituksena ei ole kuitenkaan koskaan moralisoida, ohjata tai neuvoa johonkin tiettyyn suuntaan. Vaan ennemminkin auttaa ihmisiä pohtimaan, miksi he käyttävät päihteitä.
– Sellaiset keskustelut voivat olla ihmiselämässä ja yhteiskunnallisestikin merkittäviä. Ja se, ettei tällaisia asioita tuomita ja laiteta tabu-kategoriaan.
Antoisinta vapaaehtoisena olemisessa on sekä Nahkurin että Loimon mukaan ehdottomasti se, kun näkee että on voinut olla avuksi toiselle ihmiselle.
– Se tuntuu ihan tosi hyvältä, jos olet ollut 12 tuntia jonkun tukena ja lähtiessään meidän teltalta, ihminen kiittää saamastaan tuesta, Nahkuri kertoo.
Juttua muokattu 5.7. kello 15.18: Jutussa sanottiin ensin, että Qstock-festivaaleilla ei olisi henkistä ensiapua tarjolla. Korjattu, että festivaaleilla saa keskusteluapua tarvittaessa Acuutti Apu ry:n henkilökunnalta.
Voit keskustella aiheesta 25.6. kello 23:een saakka.