Hyppää sisältöön

"Harva tahallaan rikkoo hevosen suuta", sanoo vaurioita tutkinut eläinlääkäri ja uskoo, että tietoisuus hevosten hyvinvoinnista on lisääntynyt

Kaltoinkohtelun taustalla on usein ajattelu, että isoa eläintä pitää kouluttaa kurittamalla.

Eläinlääkäri tutkii hevosen suuta.
Hevosen suuta olisi hyvä tarkkailla jo kotona, jotta mahdolliset vauriot huomattaisiin varhain, sanoo eläinlääkäri Kati Tuomola.

Eläinlääkäri ja väitöskirjatutkija Kati Tuomola avaa hevosen suun tottunein ottein.

Hessu-hevonen on nautiskellut voikukkia, joten suussa on vihreitä ja tummia läikkiä. Tuomola tarkistaa hevosen suusta paikat, joissa yleisimmin on vaurioita: suupielen sisäpuolen, hammasloman sekä suupielen ulkopuolen.

Tuomola tutki vasta julkaistua väitöskirjaansa varten (siirryt toiseen palveluun) ravi- ja kenttäratsastushevosten suita kilpailujen jälkeen. Eläinten suissa oli paljon vaurioita, erityisesti ravihevosilla.

Aiemmin hän oli kilpailueläinlääkärinä katsonut hevosen suuhun, jos suunpielissä oli näkynyt verta. Nyt, kun hän tarkisti satojen kilpailuihin osallistuneiden hevosten suita, hän yllättyi. Monella hevosella oli suussaan haavaumia ja mustelmia.

Ravihevosista peräti joka viidennellä oli vakavaksi luokiteltavia haavoja suussaan, kun taas kenttäratsastushevosilla sellaisia oli neljällä prosentilla.

– Tämä toimi minulle herätyksenä. Jouduin miettimään, millaista vauriota voi pitää niin sanotusti "normaalina" tasona, kun suussa ei pitäisi olla lainkaan vaurioita, Tuomola sanoo.

– Jos olisin soittanut vaurioista kilpailueläinlääkärin paikalle, olisivat hevoset loppuneet kisoista kesken.

Tuomola joutui miettimään, millaisen vaurion kanssa eläin pääsee jatkamaan kisoja. Hän päätyi luomaan oman pisteytysjärjestelmän, jonka avulla suiden vauriot ja niiden vakavuus voidaan erotella toisistaan.

Tuomolan tutkimuksessa selvisi myös, että esimerkiksi kuolaimen paksuudella ja mallilla on yhteys suuvaurioriskiin.

Kati Tuomolan mukaan suuvauriot voi havaita vain suuhun katsomalla. Kuva: Katja Halinen / Yle

Hevosten vaivoja hoidetaan, mutta niiden aiheuttajiin kiinnitetään liian vähän huomiota

– Eläinten hyvinvointi on tänä päivänä hyvin tärkeää, ja sen eteen tehdään paljon töitä, Tuomola sanoo.

Eläimiä esimerkiksi hierotaan, uitetaan ja annetaan laserhoitoja.

Tuomolan mukaan hevonen tarvitsee lajityypilliset olosuhteet voidakseen hyvin. Hevosen hyvinvoinnille tärkeitä asioita ovat lajitoverit, vapaus liikkua sekä pienten rehumäärien syöminen pitkin päivää.

– Laserhoidot ja hieronnat joko hoitavat tai ennaltaehkäisevät ihmisen aiheuttamia vammoja, hän sanoo.

Tuomola huomauttaa, että eläinten käyttäminen kilpailuissa ja ihmisen tarpeisiin on yleisesti hyväksyttyä. Eläimelle koituva stressi olisi kuitenkin tarpeen minimoida.

Hevosta koulutetaan yhä rangaistuksilla

Hevosen hoitoon, koulutukseen ja käyttämiseen liittyy Tuomolan mukaan vanhanaikaista ajattelua siitä, että hevonen on iso eläin, jolle ihmisen pitää osoittaa johtajuus. Käytännössä tämä voi tarkoittaa hevosen kaltoinkohtelua tilanteessa, jossa hevonen toimii toisin kuin ihminen haluaisi.

Hevonen voi kieltäytyä liikkumasta, nousee takajaloilleen tai yrittää paeta tilanteesta. Tuomolan mukaan silloin pitäisi miettiä, miksi hevonen toimii niin, eikä kurittaa sitä väkivaltaisesti esimerkiksi piiskaamalla tai repimällä suusta.

Samaa mieltä on eurooppalaisen hevosiin keskittyvän eläinsuojelujärjestön Eewan (European Equine Welfare Assosiation) puheenjohtaja Elisa Seppo.

Sepon mukaan koulutuksessa käytetään paljon rangaistuksia ja hevosen käyttäytymistä pyritään rajoittamaan.

– Jos joku löisi kadulla koiraa, siitä nousisi melkoinen meteli. Hevosta lyödään, mutta se tapahtuu vielä piilossa.

Alan harrastajat ja ammattilaiset tunnistavat hevosiin kohdistuvan väkivallan

Eewa aloitti toukokuussa kampanjan hevosväkivaltaa vastaan (siirryt toiseen palveluun).

Kampanjassa nostetaan esille kysely, jossa on pyydetty hevosalan ammattilaisia ja -harrastajia vastaamaan hevosten kaltoinkohtelua kuvanneisiin kysymyksiin.

Kysely ei ole tieteellinen tutkimus, mutta Elisa Sepon mielestä siihen muutaman päivän aika tulleet yli 1300 vastausta kertovat alasta.

– On ihan selvää, että meillä on hevosväkivaltaa. Ihmiset haluavat nyt puhua siitä.

Esimerkiksi 85 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi nähneensä hevoseen kohdistuvaa väkivaltaa Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana.

Hevosta sattuu, mutta ihminen jatkaa toimintaansa

Kati Tuomola ei tällä hetkellä toimi ravikilpailuissa eläinlääkärinä. Häntä mietityttää, katsooko tällä hetkellä juuri kukaan ravihevosten suihin kilpailujen jälkeen.

– Suun vauriot ovat 100 prosenttisesti ihmisen toiminnan aiheuttamia, hän sanoo.

Eläinlääkäri Kati Tuomola sanoo, että ravihevosten ajotavat ovat parantuneet, kun ajosääntöjä on muutettu. Kuva: Katja Halinen / Yle

Kun Tuomolalta kysyy, kuinka paljon hevosten kivusta tiedetään, hän antaa esimerkin.

– Kun kärpänen laskeutuu hevosen selkään, hevonen alkaa ravistella itseään. On siis aivan selvää, että hevonen tuntee myös kipua esimerkiksi ajovitsalla lyömisestä.

Hevonen voi viestiä kivusta esimerkiksi luimistelemalla korviaan, peräytymällä tai vaikka kieltäytymällä jostakin.

Eläimiin kohdistuva väkivalta herättää vihantunteita

Viime vuosina hevosten kaltoinkohtelusta on noussut julkisuuteen useita räikeitä esimerkkejä.

Esimerkiksi Tokion olympialaisten aikaan 2021 otsikoihin nousi hevosen piiskaaminen. Saksalainen viisiottelija Annika Schleu hakkasi hevostaan raipalla, kun se ei suostunut menemään kilparadalle toivotulla tavalla. Lisäksi Saksan maajoukkuevalmentaja Kim Raisner löi hevosta nyrkillä.

Tapaus lisäsi keskustelua siitä, miksi hevosta saa lyödä. Lisäksi päätettiin, että ratsastus poistuu 5-ottelusta Pariisin olympialaisten jälkeen.

Eewan puheenjohtaja Elisa Seppo uskoo, että alan sisäinen paine muutoksille on lisääntynyt.

– Aina kun paljastuu, että eläimet ovat joutuneet kärsimään kaltoinkohtelusta vuosikausia, se herättää ihmisissä paljon vihaa, Seppo toteaa.

Seppo on päivätyössä Suomen eläinsuojeluyhdistys SEY:ssä ja kertoo, että vastaavien tapausten jälkeen SEY saa paljon huolestuneita yhteydenottoja.

Hevonen tarvitsee hyvinvoidakseen lajitoveriensa seuraa. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Eläinoikeuskeskustelu on lisääntynyt

Tietoisuus hevosen hyvinvoinnista sekä tutkimustieto lisää vallalla olevan hevoskulttuurin kyseenalaistamista.

Lue lisää: "En halua hakata hevosta", sanoo Mila Tanttu, 16, joka lopetti ratsastuskoulussa käymisen – yhä useampi kyseenalaistaa hevosten kurituksen

Eewan puheenjohtaja Elisa Seppo sanoo, että perinteinen hevoskulttuuri on ollut hyvin hierarkkinen ja kaltoinkohtelua tai huonoja toimintatapoja on ollut vaikea nostaa esille.

– Muutos lähtee liikkeelle siitä, että ihminen ei määrittele hevosen hyvinvointia, vaan ymmärtää, että sillä on oikeus lajityypilliseen elämään.

Samaa mieltä on myös eläinlääkäri Kati Tuomola.

– Uskon, että eettinen tietoisuus on lisääntynyt ja asioita halutaan muuttaa, hän sanoo.

Tuomolan mukaan huolellisen hevosihmisen tulisi esimerkiksi tarkkailla hevosen suuta itse. Jos suussa näkyy vaurioita, ihmisen tulee muuttaa toimintatapojaan.

– Harva varmasti tahallaan rikkoo hevosen suuta, Tuomola sanoo.

Katso Yle Areenasta:

MOT: Loppuun pelatut ravihevoset

Lue lisää:

Islannissa on verifarmeja, joilla tiineistä hevosista kerätään verta hormonilääkkeisiin – eläinten raaka kohtelu kuohuttaa Euroopassa

Opiskelijoiden mukaan hevosia on hakattu ja koulutettu väkivalloin Ruukin hevoskeskuksessa – lääkärillä tiedossa eläinsuojeluilmoitus kahdesta hevosesta

Eläinten väkivaltaisesta kohtelusta syytetty Ruukin hevoskeskus: Valvontaeläinlääkäri ei havainnut epäkohtia tuoreessa tarkastuksessa

Suosittelemme sinulle