Britanniassa hallitus julkisti aiemmin tällä viikolla suunnitelman ihmisoikeuslainsäädännön uudistamisesta. Hallituksen mukaan uudistus vahvistaisi sananvapautta ja parlamentin valtaa, mutta kriitikoiden mukaan se heikentää kansalaisten ihmisoikeuksia.
Kyseessä on lakikokonaisuus nimeltään Human Rights Act. Hallitus julkaisi lakiehdotuksen nopeasti sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoita Ruandaan kuljettava lento peruttiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätöksen takia.
Jos uudistus hyväksytään, ministereillä olisi mahdollisuus jättää huomiotta EIT:n määräykset. Siten myös päätös Ruandan lennon kieltämisestä voitaisiin ohittaa.
Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin European University Institutesta muistuttaa, että EIT:lla on tällä hetkelläoikeudellisesti sitova toimivalta päättää, jos Britannia on loukannut ihmissoikeussopimusta, ja määrätä vahingonkorvauksista.
– Jos britit haluavat olla piittaamatta kansainvälisestä oikeudesta niin se on toinen asia, mutta ei siihen mitään oikeutusta ole. Niinhän Venäjäkin tekee, Scheinin sanoo puhelinhaastattelussa Ylelle.
Kriitikoiden mukaan ihmisoikeudet heikentyisivät
Martin Scheinin muistuttaa, että brittien pyrkiminen irti Euroopan ihmissoikeussopimuksesta ei ole uusi asia.
– Kun David Cameron oli pääministerinä, hän oli aktiivinen käynnistämään keskustelua Euroopan ihmissoikeussopimuksesta erkanemisesta. Se on toistunut eri muodoissa.
Hänen mukaansa tavoitteena on käytännössä vapaammat kädet ulkomaalaisten maasta poistamiseen.
Ihmisoikeuksia koskeva lakiuudistus on ollut pitkään konservatiivipuolueen tavoitteena. Asia on mainittu puolueen vaaliohjelmassa jo vuonna 2010, mutta aikaisemmin konservatiiveilla ei ole ollut riittävää enemmistöä viemään uudistusta läpi.
Jos parlamentti hyväksyy lakiesityksen, ihmisoikeuskantelujen käsittelyn rima nousisi. Se myös heikentäisi Britanniassa rikoksesta tuomittujen ulkomaalaisten mahdollisuuksia haastaa karkotus ihmisoikeuksiensa perusteella.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan uudistus poistaisi kansalaisilta tärkeimmän välineen saada vallankäyttäjiä vastuuseen ja vähentäisi vallankäyttäjien velvollisuutta suojella ihmisoikeuksia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan uudistuksella olisi kielteisiä seurauksia brittihallituksen kansainväliselle maineeseelle ja kyvylle toimia ihmisoikeuksien puolestapuhujana.
Oikeusministeri Dominic Raab sanoo yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa, että uudistus "hillitsee järjestelmän väärinkäyttöä ja lisää maalaisjärkeä" ihmisoikeuslakiin. Raab sanoi, että Britannia säilyttää "perussitoumuksensa" Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Hän myös mainitsi Ruandan lennon esimerkkinä.
– On epäkohta, että Strasbourgista tuleva (EIT:n) määräys voi esimerkiksi estää lentokoneiden lähtemisen, Raab sanoi BBC:lle.
Olennaista on Scheininin mukaan se, mitä turvapaikanhakijoille tapahtuu Ruandassa.
– Se on tässä perimmäinen kysymys. Ei maastapoistaminen jonkun keskinäisen sopimuksen nojalla, vaan että he eivät pysty turvaamaan palauttamisen jälkeisiä oloja, jotka vastaisi kansainvälistä oikeutta.
"Tanska on toinen murheenkryyni"
Entä voiko Britannia yksipuolisesti irtautua kansainvälisestä sopimuksesta? Scheinin toteaa, että Britannian EU-ero brexitilläei ole mitään vaikutusta Britannian ja EIT:n suhteeseen.
– Euroopan ihmissoikeussopimus on erillinen järjestelmä, sen oikeudellinen asema ei ole mitenkään muuttunut. Sopimuksen maansisäinen asema on puolestaan Britannian omissa käsissä.
Parhaillaan myös Tanska käy neuvotteluita turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta Ruandaan, mitä Euroopan komissio ja YK ovat paheksuneet.
– Tanska on toinen murheenkryyni suhteessa Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja turvapaikanhakijoiden kohteluun. Että aika paljon Tanska ottaa Britanniasta mallia, jos sen haluaa näin sanoa.
Aiheesta lisää:
Uutispodcast: Britannia haluaa passittaa turvapaikanhakijat Ruandaan