Hyppää sisältöön

Seksuaalirikosuudistus etenee eduskunnan häirintätapausten varjossa: näin pykäliä kiristetään

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona samassa istunnossa kansanedustaja Wille Rydmanin eronpyynnöt valiokunnista ja äänesti seksuaalirikoksiin liittyvän lainsäädännön kokonaisuudistuksesta.

Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö on uudistumassa. Kuvituskuva vuodelta 2017. Kuva: AOP
Pirjo Auvinen

Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus (siirryt toiseen palveluun) on iso ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselle tärkeä uudistus. Siinä kiristetään rangaistuksia ja lavennetaan esimerkiksi häirinnäksi tulkittavaa tunnusmerkistöä.

Ennen tätä viikkoa keskustelua herätti lähinnä vain raiskauksen määritelmä. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) iloitsee siitä, että nyt Suomi liittyy viimeisenä pohjoismaiden joukkoon, jossa sukupuoliyhdynnän on perustuttava molempien myötämieleen.

Aiemmin tämä "suostumusperäisyys" on jo ollut muiden pohjoismaiden lainsäädännössä. Henrikssonin mukaan esimerkiksi Ruotsissa lakimuutos johti siihen, että sekä raiskausilmoitukset että raiskauksesta langettettujen rangaistusten määrä nousi jyrkästi.

Uudistuksen jälkeen seksuaalista häirintää voi olla sanallinen ahdistelu tai kuvien lähettely eli muukin kuin koskettelu. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 22. kesäkuuta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Helsingin Sanomien sunnuntain laaja juttu (siirryt toiseen palveluun) kansanedustaja Wille Rydmanin (kok.) väitetystä tavasta käyttäytyä nuoria naisia kohtaan esimerkiksi kokoomuksen nuorisojärjestössä on kuohuttanut koko alkuviikon. Ylen kannatuskyselyjen kärjessä olevan kokoomuksen johto ilmoitti eilen Rydmanin eroavan kokoomuksen eduskuntaryhmästä. Tänään keskiviikkona hän sai täysistunnossa eron myös valiokuntatehtävistään.

Poliisi on jo aiemmin tutkinut Rydmanin väitettyjä häirintätapauksia. Tänään poliisi ilmoitti ottavansa yhteyttä kahteen haastateltuun, joita ei ole aiemmin kuultu.

Jatkossa häirintää muukin kuin koskettelu

Uudessa seksuaalirikoslainsäädännössä seksuaalisen häirinnän tunnusmerkistö laajenee. Jatkossa sen ei siis tarvitse olla koskettelua tai muuta kiinnikäymistä.

– Myös esimerkiksi sanallinen toisen ihmisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaaminen voi täyttää myös ahdistelun rikostunnusmerkistön. Samoin jonkun hyvin loukkaavan kuvan lähettäminen itsestään tai puhuminen tai ehdottelu tiettyyn sävyyn seksuaalisävytteisesti, ne voivat kaikki olla sellaisia, jotka täyttävät rikostunnusmerkistön, oikeusministeri Henriksson luettelee.

Olisivatko tiukemmat pykälät sitten voineet säästää kokoomusnaiset Rydmanin väitetyltä häirinnältä? Henrikssonin mukaan on mahdotonta ottaa kantaa yksittäisiin tapahtumiin, mutta lakiuudistus alleviivaa hänen mukaansa sitä, että tarvitaan asennemuutos.

– Kyllähän tämä myös tilannetta selkiyttää. Eli jokaisen kannattaa miettiä sitä omaa käyttäytymistä, millä tavoin toista ihmistä lähentelee ja millä tavalla puhuu hänelle ja millä tavalla käyttäytyy.

Esimerkiksi professori Anu Koivunen ihmetteli maanantaina Ylen tv-uutisissa, että kansainvälinen me too -keskustelu ei koskaan ulottunut suomalaiseen politiikkaan ja puolueisiin. Oikeusministeri Henrikssonin mielestä on hyvä, että asiasta keskustellaan nyt.

– Jokaisen kansanedustajan pitäisi nyt mieltää ja omalta osaltaan miettiä, mitä se juuri minun kohdallani tarkoittaa. Mielestäni on erittäin tervetullutta, että tämä keskustelu käydään nyt poliittisissa puolueissa ja järjestöissä ja ylipäänsä koko yhteiskunnan kentällä. Sitä me tarvitsemme.

Kokoomusedustaja Pihla Keto-Huovisen mielestä raiskauksen vähimmäisrangaistus olisi pitänyt kiristää nykyisestä vuodesta kahteen. Keto-Huovinen eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 19. toukokuuta. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kokoomuksen naisten liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen ei pidä seksuaalista häirintää pelkästään poliittisten järjestöjen ongelmana.

– Se on näkynyt meillä urheilun puolella, se on näkynyt meillä kulttuurin puolella. Meillä on yhteiskunnassa ongelmana, että on näitä valta-asematilanteita, joita käytetään hyväksi. Vaaditaan yhteisiä pelisääntöjä, että siihen puututaan ja siitä on seuraamukset.

Keto-Huovinen uskoo, että kiristetyillä ja laajennetuilla häirintäpykälillä on vaikutusta.

– Rikospykälien ja rangaistusten yhtenä tavoitteena on pelotevaikutus, jolla pyritään ennaltaehkäisemään. Se tavoite on myös rikoslailla.

Oppositiokansanedustaja on pettynyt hallituksen uudistusesityksessä siihen, että esimerkiksi raiskauksen vähimmäisrangaistusta ei nostettu yhdestä vuodesta.

– Tämä oli iso puute mielestäni. Pitää ottaa huomioon, että Suomi on EU:n toiseksi turvaton maa naiselle ja yli puolet raiskausrikoksista annettavista tuomioista on ehdollisia ja noin puolentoista vuoden pituisia. Jos vähimmäisrangaistus olisi nostettu kahteen vuoteen niistä olisi pääosin tuomittu aina vankeuteen.

Lakiuudistus hyväksytään lopullisesti eduskunnassa ensi viikolla ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuodenvaihteessa.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 23.6. kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Kahdeksan politiikassa vaikuttanutta naista kertoo kollegoiden syyllistyneen häirintään – ja miksi siitä useimmiten vaietaan

Wille Rydman eroaa Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän jäsenyydestä ja luopuu luottamustehtävistään toistaiseksi

Kansanedustaja Wille Rydmanin kujanjuoksu – näin tapahtumat etenivät kuudessa päivässä

"Harmaa alue" vaikeuttaa puuttumista häirintään – uhreja ei pitäisi ohjata heti poliisin pakeille, sanoo oikeusoppinut

Suosittelemme sinulle