Hyppää sisältöön

Ulkomaisten kiinteistökauppojen turvallisuus tarkempaan seurantaan – vaarattomastakin paikasta voi työryhmän mukaan tehdä sabotaasia

Työryhmä ehdottaa, että puolustusministeriö voisi selvittää myös kiinteistön hankinnan rahoituksen ja sen alkuperän.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen eduskunnan ministeriaitiossa.
Puolustusministeri Antti Kaikkoselle (kesk.) esiteltiin tänään uusi mietintö, jonka mukaan ulkomaisiin kiinteistökauppoihin pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kuva: Juha Kivioja/Yle
Eelis Rytkönen
Avaa Yle-sovelluksessa

Kansallinen turvallisuus pitäisi ottaa entistä paremmin huomioon, kun viranomaiset arvioivat ulkomaisia eli EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevien ostajien Suomessa tekemiä kiinteistökauppoja.

Näin esittää useista hallinnon aloista koostuva työryhmä, joka jätti mietintönsä puolustusministeri Antti Kaikkoselle (kesk.) tänään torstaina.

Mietinnössä ehdotetaan tarkennuksia useisiin lakeihin.

Työryhmä ehdottaa, että puolustusministeriölle lisättäisiin oikeus selvittää kiinteistön hankinnan rahoitus ja sen alkuperä.

Hallitussihteeri Joona Lapinlampi puolustusministeriöstä kertoo, että puolustusministeriö on pystynyt tähänkin mennessä selvittämään rahoituksen alkuperää, mutta nyt lakia täsmennettäisiin.

– Lisäys rahoituksen selvittämisestä on lakia lukevalle henkilölle selvennykseksi, että tällaisia voidaan tehdä rahoituksen suhteen, Lapinlampi kertoo.

Mietinnön mukaan valtion etuosto-oikeutta kannattaisi muuttaa siten, että ostettava kohde ei saisi sijaita yhtä kilometriä lähempänä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen kohteista.

Nykyään alueellinen soveltamisala vaihtelee 500 ja 1000 metrin välillä kohteista riippuen. Lapinlammen mukaan muutos tekisi lain tulkinnasta suoraviivaisempaa ja ennakoitavampaa sekä lainsoveltajan että kiinteistön hankinnan osapuolten kannalta.

– Käytäntö on osoittanut, että aina ei ole täysin selvää, että milloin suojavyöhykkeen tulisi olla 500 metriä ja milloin 1000 metriä, Lapinlampi sanoo.

Lisäksi mietinnön mukaan kolmen kuukauden määräaikaa valtion etuosto-oikeuden käyttämisen päättämisestä pidennettäisiin neljään kuukauteen.

Samalla esitetään, että valtiolla olisi etusija suhteessa kuntaan etuosto-oikeustilanteissa.

Mietinnön mukaan kansallinen turvallisuus voisi vaarantua tilanteessa, jossa valtiollinen toimija hankkii kiinteistön maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden tai huoltovarmuuden näkökulmasta vaarattomasta paikasta, mutta josta voitaisiin harjoittaa laajamittaista laitonta tiedustelua tai Suomeen kohdistuvaa sabotaasitoimintaa.

EU- ja Eta-alueen ulkopuolisten tahojen suorittamien kiinteistökauppojen luvan myöntämisen edellytyksiksi ehdotetaankin lisättäväksi, että hankinta ei saa uhata kansallista turvallisuutta.

– Lain soveltamisala on ollut aiemmin laaja ja nämä lupaedellytykset ovat olleet väljiä. Kiinteistö voi siis sijaita vaarattomasti suhteessa nykyisen soveltamisalan kohteisiin nähden, mutta voi siitä huolimatta vaarantaa kansallista turvallisuutta, Lapinlampi sanoo.

Vuoden 2020 alussa astui voimaan laki valtion etuosto-oikeudesta. Sitä on käytetty kahdesti; kerran Kemiönsaaressa ja kerran Rovaniemellä.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 24. kesäkuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Suomen varautumista koskevat lait pyritään saamaan voimaan kesän aikana – näin poliittisesti herkät lait rajan turvallisuudesta etenevät

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen: Tilanne itärajalla on hyvin rauhallinen, Venäjän aktiviteetti vähäistä

Viranomaiset haluavat lisää keinoja puuttua ulkomaalaisten hämäriin kiinteistökauppoihin – Ukrainan sota kiristi suhtautumista ostoihin jo nyt

Suosittelemme sinulle