Hyppää sisältöön

Kirjeenvaihtajalta: Korkeimman oikeuden päätökset mullistavat Yhdysvaltoja pysyvästi – ase- ja aborttilinjaukset repivät maata

Korkeimman oikeuden superviikko päättyi liberaalien pahimpien pelkojen täyttymiseen. Konservatiivienemmistöisen tuomariston aborttioikeuteen, aseenkanto-oikeuteen ja uskonnollisten koulujen rahoitukseen liittyvät linjaukset sotivat kansan enemmistön oikeustajua vastaan, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Mielenosoitus väkeä kylttien kanssa. Etualalla ihminen kantaa kylttiä, jossa lukee "lakatkaa uhkapelaamasta lapseni hengellä".
Austinissa Texasissa pidettiin aseväkivallan vastainen mielenosoitus 11. kesäkuuta. Mielenosoittajan kyltissä luki "Lakatkaa uhkapelaamasta lasteni hengellä". Kuva: Brandon Bell / AFP
Iida Tikka

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

WASHINGTON Yhdysvaltain korkeimmalla oikeudella on takanaan aikamoinen viikko.

Tiistaina liittovaltion oikeusistuin päätti, että osavaltiot voivat jatkossa suunnata julkista rahoitusta uskonnollisille kouluille. Liberaalit ympäri maan älähtivät.

Torstaina korkein oikeus linjasi, että New Yorkin satavuotias aseenkantoa julkisilla paikoilla rajoittava laki on perustuslain vastainen. Uusia aselakeja anelevat kansalaiset kauhistuivat.

Ja sitten perjantaina se vihdoin tapahtui: korkein oikeus julkaisi päätöksen, joka mullisti maan yhdessä yössä. Tuomaristo kumosi äänin 5-4 kansallisen aborttioikeuden 50 vuotta taanneen ennakkotapauksen Roe vastaan Waden.

Aborteista tuli kertaheitolla laittomia 13 osavaltiossa, joissa niin kutsutut liipaisinlait astuivat saman tien voimaan ja kielsivät kaikki raskaudenkeskeytykset.

Kaiken kaikkiaan 25 osavaltiossa on nyt voimassa tai vireillä (siirryt toiseen palveluun) aborttioikeutta voimakkaasti rajoittava laki. Yli puolet amerikkalaisista sukukypsistä ja vielä synnytysikäisistä naisista asuu näissä osavaltioissa.

Lait koskettavat paitsi naisia myös koko yhteiskuntaa. Aborttioikeutta on esimerkiksi pidetty tärkeänä keinona ehkäistä köyhyyttä. Useiden tutkimusten mukaan ei-toivottu synnytys vaikuttaa äidin mahdollisuuksiin (siirryt toiseen palveluun) kouluttautua ja tienata. Naisen todennäköisyys köyhyyteen moninkertaistuu (siirryt toiseen palveluun), jos hän ei saa haluamaansa aborttia.

Yhdysvalloissa ei ole samoja turvaverkkoja kuin Suomessa. Lapsen terveydenhuolto ja lastenhoito ovat suureksi osaksi maksullisia. Pelkästään synnyttäminen maksaa useita tuhansia dollareita (siirryt toiseen palveluun), ja amerikkalaisten naisten äitiyskuolleisuus on moninkertainen (siirryt toiseen palveluun) muihin kehittyneisiin maihin verrattuna. Yhdysvalloissa ei myöskään ole kansallista lakia joka takaisi äitiysloman.

Tilanteesta tekee hullunkurisen myös se, että torstaina korkein oikeus teki aselakeja koskevan linjauksen, joka tuntuu ristiriitaiselta aborttilinjauksen kanssa.

Korkein oikeus päätti, että kansalaisella on oikeus kantaa mukanaan käsiasetta itsepuolustustarkoituksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osavaltioilla on entistä vähemmän valtaa säännellä aseita, ja aseenkantoa rajoittavat lait ympäri maan ovat vaarassa.

Samaan aikaan aseväkivalta Yhdysvalloissa on ollut voimakkaassa kasvussa pandemian alusta alkaen ja hipoo monissa kaupungeissa jo 1990-luvun huippulukemia. Aseet ovat amerikkalaisten lasten yleisin kuolinsyy – samojen lasten, joiden oikeutta syntyä abortinvastustajat puolustavat.

Kansa on ennemmin vaatinut aselakien tiukennuksia. Viime viikkoina paljon huomiota saaneiden Uvalden kouluampumisen ja Buffalon rasistisen iskun jälkeen kongressi on edistänyt uutta aselakipakettia, joka on toteutuessan ensimmäinen uusi kansallinen aselaki vuosikymmeniin. Korkeimman oikeuden päätös on kuitenkin kongressin pieniä rajoituksia merkittävämpi.

Moni amerikkalainen kysyy nyt, mikä on korkeimman oikeuden logiikka.

Kolmea päätöstä yhdistää paitsi niiden konservatiivisuus myös epäsuosio kansan keskuudessa. Noin 60 prosenttia amerikkalaisista kannattaa naisen oikeutta raskaudenkeskeytykseen suurimmassa osassa tapauksista (siirryt toiseen palveluun).

Tiukempia aselakeja kannattaa vielä suurempi osuus amerikkalaisista: esimerkiksi taustatarkastuksia aseoston yhteydessä kannattaa jopa 80 prosenttia amerikkalaisista (siirryt toiseen palveluun). Koulut ja uskonnon haluaisi pitää erillään niin ikään (siirryt toiseen palveluun) enemmistö.

Tästä huolimatta aseenkato- ja aborttipäätöksillä on logiikkansa: niitä yhdistää kirjaimellinen perustuslain tulkinta.

Konservatiivituomarit perustelevat päätöstä sillä, että Roe vastaan Wade oli päätetty törkein väärin perustein, ja perustuslaki ei takaa oikeutta raskaudenkeskeytykseen. Todellisuudessa sama pätee moneen muuhunkin oikeuteen. Ennemmin nämä oikeudet ovat levänneet perustuslain hengen tulkitsemisella.

Aseenkanto-oikeus on kirjattu perustuslain toiseen lisäykseen. Se puhuu sekä säädeltyjen militioiden että kansalaisten oikeudesta kantaa asetta. Korkeimman oikeuden kymmenen vuoden takaisessa päätöksessä tuomarit tosin linjasivat, että vaikka kansalaisella on oikeus kantaa asetta, osavaltioilla on myös oikeus säädellä aseenkanto-oikeutta kohtuullisuuden rajoissa. Nyt tuo oikeus näyttää lähestulkoon poistuneen.

Päätökset ovat siis kirjaimellisen tulkinnan vuoksi yhteneväiset. Silti niiden suhde Yhdysvaltain liittovaltiolakiin tuntuu monesta ristiriitaiselta.

Kansallisen aborttilainsäädännön vastustajien mielestä valta raskaudenkeskeytyksiin liittyvien lakien säätämisestä kuuluu osavaltioille. Useissa osavaltioissa aborttia vastustavat ovat selvä enemmistö, joka pääsee nyt vihdoin päättämään lakien laajuudesta korkeimman oikeuden ansiosta.

Samoin ei käy aselakien osalta, vaan jatkossa liberaalitkin osavaltiot säätelevät aseita entistä enemmän liittovaltiotason ehdoilla. Esimerkiksi New Yorkissa tiukoille aselaeille löytyy laajaa poliittista tukea (siirryt toiseen palveluun).

Yhdysvaltain oikeusjärjestelmässä oikeuden päätökset ovat kuitenkin kirjaimellisen tulkinnan mukaan perusteltuja, ja korkeimman oikeuden on määrä tulkita kansallisella tasolla vain perustuslaillisten oikeuksien toteutumista.

Päätökset saattavat vaikuttaa epädemokraattisilta, koska Yhdysvaltojen poliittisessä järjestelmässä tuomarit nimittää presidentti ja vahvistaa senaatti. Siksi tuomarien poliittinen valintaprosessi heijastelee koko Yhdysvaltain demokratian epäkohtia.

Sekä presidentinvaalien valitsijamiesjärjestelmä että senaatin koostumus antavat epätasaisesti valtaa eri osavaltioissa asuville äänestäjille. Esimerkiksi sekä demokraattisen Kalifornian 39 miljoonalla amerikkalaisella että konservatiivisen Wyomingin puolella miljoonalla asukkaalla on saman verran edustajia senaatissa.

Nähtäväksi jää, saako turhautuminen korkeimpaan oikeuteen demokraattiäänestäjät uurnille ensi syksyn välivaaleissa, vai ottavatko republikaanit myös kongressin haltuunsa.

Juttua muutettu 24.6.2022 klo 22:50: Tuomarit kumosivat aborttiennakkotapauksen äänin 5-4, eivät 6-3.

Suosittelemme sinulle