Hyppää sisältöön

Analyysi: Suomi voi luottaa Britanniaan turvallisuusasioissa, mutta muuten Boris Johnsonin kanssa kannattaa olla varuillaan

Kansainvälistä lakia ja omia lupauksiaan rikkovan Britannian luotettavuus on vaakalaudalla. Vielä ei ole nähtävissä, että Suomen turvallisuutta käytettäisiin vipuvartena EU-kiistoissa, kirjoittaa Ylen Lontoon-toimittaja Pasi Myöhänen.

Näin asiantuntijat kommentoivat Britannian ja Boris Johnsonin luotettavuutta.
Pasi Myöhänen
Avaa Yle-sovelluksessa

LONTOO Boris Johnsonin hallitus ei ole herättänyt huomiota korkealla moraalillaan tai luotettavuudellaan.

Britannia päätti toissa viikolla rikkoa pääministeri Boris Johnsonin vain kaksi vuotta sitten mahtavaksi kehumaa brexit-sopimusta vastaan kotimaisen lainsäädännön avulla. Arvioiden mukaan toimi rikkoo kansainvälistä lakia ja EU on avannut oikeustoimet asiasta.

Johnsonin henkilökohtainen moraalikin on enemmän kuin kyseenalainen.

Hänestä tuli ensimmäinen sakot saanut istuva pääministeri itse luotujen koronalakien rikkomisen vuoksi. Maan demokratiakin on natissut kun Johnson kiirehti brexitin täytäntöönpanoa ja jäädytti parlamentin toiminnan lain vastaisesti vuonna 2019.

Kun Johnsonia samaan aikaan juhlitaan Suomelle ja Ruotsille annettujen poliittisten turvatakuiden vuoksi, on ristiriitaa vaikea sovittaa.

Pyysin apua Peter Rickettsiltä, joka on yksi Britannian johtavista turvallisuuskommentaattoreista.

Entinen Britannian Nato-edustaja ja Ranskan suurlähettiläs on kritisoinut Johnsonin EU-politiikkaa ankarasti, mutta “sodan ja rauhan kysymyksissä” hän luottaa Britannian pääministeriin.

– Kun on kyse kumppaneiden turvallisuudesta, Boris Johnsonin ja Britannian sanaan voi luottaa. Kysymys luotettavuudesta on kuitenkin kysymisen arvoinen, sillä kansainvälisen lain rikkominen on vahingoittanut mainettamme, Ricketts sanoo.

Siinäpä se kaikessa yksinkertaisuudessaan. EU-riidat ja turvallisuuskysymykset ovat kaksi eri asiaa ja tukevasti omissa lokeroissaan.

Toivottavasti.

Britannialle Suomen ja muun Pohjolan auttamisessa on kyse oman lähialueen turvallisuudesta ja vakaudesta.

Pelkoja herättää se, että Britannia on pyrkinyt rikkomaan EU:n yhtenäisyyttä luomalla EU-maihin suoria kahdenvälisiä suhteita – saadakseen tahtonsa unionissa läpi.

Voi hyvin olettaa, että Johnson toivoo Suomelta ja Ruotsilta myötämielisyyttä EU-kiistojen aikana. Maat saivat Britannialta poliittiset turvatakuut. Tähän saakka ei kuitenkaan ole näkynyt merkkejä siitä, että Johnsonin Britannia pyrkisi käyttämään esimerkiksi Suomen turvallisuusasioita suoraan pelimerkkinä EU-kiistoissa.

– En usko tähän lainkaan. EU:n kanssa riiteleminen esimerkiksi kauppakysymyksissä ja turvallisuusasiat ovat eri lokeroissa, Peter Ricketts kuvailee.

Suomen jäsenyyden eteneminen on Madridin Nato-huippukokouksen alkaessa vielä jumissa Turkin vastustuksen vuoksi.

Ricketts sanoo, ettei Suomella ole mitään hätää. Syynä tähän on luvattu tuki Britannialta, EU:lta ja Yhdysvalloilta.

– En näe mahdollisuutta, että Suomi jätettäisiin yksin, jos maa joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Britannian antamat turvatakuut muistuttavat hyvin pitkälti EU:n turvatakuita.

Suomeen mahdollisesti jo ennen Nato-jäsenyyttä sijoitettavat joukot on poliittinen kysymys, mistä ei ole varmuutta etukäteen. Suomen oma puolustuskyky on kuitenkin vahva varsinkin yhdistettynä materiaaliseen ja muuhun kumppaneilta saatavaan tukeen.

Ricketts uskoo, että Turkin vastustus Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle jää lyhytaikaiseksi. Avainasemassa tilanteen laukaisemisessa on etenkin Yhdysvallat.

Emmanuel Macron ja Boris Johnson
Ranskan presidentti Emmanuel Macron (vas.) ja Britannian pääministeri Boris Johnson Elmaun linnassa G7-kokouksessa 26. kesäkuuta. Kuva: Benoit Tessier / AFP

Britannia on Ranskan ohella Euroopan toinen suuri sotilasmahti ja EU-eron jälkeen ilmassa on ollut pelkoja siitä, onko maa edelleen sitoutunut lähialueensa turvallisuuteen. Pelot huomion ja resurssien siirtymisestä muualle ovat kuitenkin osoittautuneet turhiksi.

Viime vuonna julkaistussa maan turvallisuuspolittisessa selonteossa selkeimmäksi uhaksi Britannialle määriteltiin Venäjä. Tämä on näkynyt myös käytännön toimissa. Britannian Ukrainalle tarjoama aseapu on ollut nopeaa ja laajaa. Maan päättäväisyys Ukrainan tukemisessa on jättänyt esimerkiksi Ranskan ja varsinkin Saksan varjoonsa.

Britannialle Suomen ja muun Pohjolan auttamisessa on kyse oman pohjoiseurooppalaisen lähialueen turvallisuudesta ja vakaudesta. Lisäksi aktiivinen sotilaallinen politiikka Ukrainan kriisin aikana on kohentanut ajoittain Johnsonin kannatuslukuja, eikä tämä ole vähäpätöinen tekijä.

Britannian pääministeri Boris Johnson vilkuttaa kameralle G7-maiden kokouksessa Saksassa. Kuvassa myös Saksan liittokansleri Olaf Scholz..
Boris Johnson sanoi sunnuntaina G7-maiden kokouksessa olevansa Britannian pääministeri vielä 2030-luvullakin, mutta asema huojuu. Käynnissä on muun muassa selvitys, jossa tutkitaan valehteliko hän parlamentille koronajuhlaskandaalin yhteydessä. Kuva: Clemens Bilan / EPA Kuva: EPA-EFE

Chatham House -tutkimuslaitoksen John Kampfner sanoo tunteneensa Boris Johnsonin vuosikymmenien ajan.

– Voi luottaa siihen, että Boris Johnson tekee täsmälleen sen mistä Boris Johnsonille itselleen on hyötyä, Britannia maailmassa -ohjelman johtaja Kampfner kuvailee.

Suomi on siitä onnellisessa asemassa, että turvallisuuskysymyksissä Johnsonin ja Suomen hyödyt kohtaavat.

Lue myös:

Suomi ja Ruotsi olisivat arvokas lisä Natolle, sanoi Britannian Johnson Turkin Erdoğanille

Britannia on pohjoisen Euroopan maa, jolla on omat syynsä vastustaa Venäjää – siksi sitä kiinnostaa nyt Ruotsin ja Suomen turvaaminen

Suosittelemme sinulle