Lämpimät kelit, kesälomat ja uimarannat tietävät sukeltajalle kiireitä.
Tamperelainen sukelluskouluttaja Christopher Hokkanen auttaa vapaa-ajallaan ihmisiä löytämään veden syvyyksiin kadotettuja tavaroita. Niistä yleisimpiä ovat sormukset ja älypuhelimet.
– Eksponentiaalisesti kasvaa etsintöjen määrä, kun tämmöset kelit on. Syksyt, talvet ja keväät puolestaan hyvin vähän käydään etsimässä.
Hokkasen apua kaivattiin myös juhannusviikonloppuna.
– Perjantaina kävimme etsimässä sormuksen ja silmälasit, lauantaina puolestaan kaksi vihkisormusta. Eilen vielä tuli puhelinsoitto, että puhelin on jäänyt pohjaan, mutta se osoittautui niin mahdottomaksi keissiksi, joten se jäi tekemättä.
Hokkasen mukaan juhannuksen aikana kahden miehen uidessa pudonneet valkokultasormukset olivat vihkisormuksia häille, jotka olivat vasta tulossa.
– Se oli vähän pakko löytyä tai häitä ei tule. Onneksi me löydettiin ne sieltä.
Myös urheilusukeltajat auttavat
Sormuksia ja älypuhelimia Hokkanen ajautuu etsimään yleensä paikoista, joissa ihmiset viihtyvät kesäisinä päivinä.
– Juuri tällaiset perus uimarannat, venelaiturit, rantakalliot. Mistä ihmiset pääsee uimaan ja missä viettävät kesäpäivää, niin ne on ne yleisimmät.
Myös Tampereen Urheilusukeltajat ry:n johtokunnan puheenjohtaja Niilo Rautionmaa kertoo, että etsintäpyynnöt lisääntyvät helteillä. Yhdistyksen sukeltajat pyrkivät auttamaan aina, kun vapaaehtoisia löytyy.
– Sukeltajat elävät niin suurella sydämellä siinä lajissa, että apua on yllättävän helppoa löytää, Rautionmaa sanoo.
Taustatiedot selvitetään tarkkaan
Christopher Hokkanen kertoo etsintöjen alkavan sillä, että selvitetään taustatiedot kadonneen esineen sijainnista mahdollisimman tarkasti.
– Katoamispaikan olosuhteet määrittävät tehtävän keston.
Hokkasen mukaan kadotetun esineen löytämiseen vaikuttaa merkittävästi sijainnin pohjan laatu.
Mutaisessa pohjassa työ voi olla hyvin haastavaa, sillä uintiliikkeet voivat saada veden pohjan niin sotkuiseksi, että etsintä muuttuu sokkoetsinnäksi.
Etsintään käytetyn ajan määrä vaihtelee paljon, vaikka kadonneen esineen sijainti olisikin tiedossa. Neliömetrin kokoinen alue mutaisella pohjalla voi olla jo erittäin laaja sormuksen kokoiselle esineelle.
– Viime lauantaina teimme kollegani kanssa etsintäennätyksen. Siitä hetkestä kun laitoimme puvut päälle, kahdeksan minuuttia ja sormus oli omistajan sormessa. Erästä toista sormusta ollaan etsitty vuosi, eikä sitä ole vieläkään löydetty.
Hokkanen kertoo etsinnän olevan systemaattista, ja apuna käytetään erilaisia etsimiä.
– Meillä on metallinpaljastimet. Yleensä visuaalisella etsimisellä lähdetään aloittamaan. Käytämme erilaisia etsintätekniikoita ja sovellamme niitä etsintätehtävän mukaan.
Sormukset putoavat kylmässä vedessä
Vaikka Hokkanen kertoo nauttivansa siitä, että voi auttaa ihmisiä löytämään kadonneet tavaransa, hän suosittelee silti jättämään vedessä tarpeettomat asiat rannalle.
– Kylmä vesi supistaa sormia ja sormukset putoilee. Kun menette suppaamaan, katsokaa että teillä on joku vedenkestävä pussi tai jättäkää se puhelin rantaan. Äkkiä se putoaa. Parempi jättää kaikki arvotavarat rantaan, kun katsoa ja katua, Hokkanen vinkkaa.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella keskiviikkoiltaan klo 23 saakka.