Hyppää sisältöön

Kuntaliitto: Hyvinvointialueiden rahoitus ei riitä – pelkona leikkaukset kuntien palveluista

Kuntaliiton sote-muutosjohtaja Tarja Myllärinen arvelee, että hyvinvointialueiden rahoitusongelmat voivat johtaa pienten alueiden osalta yhteenliittämisiin.

Sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta olisi erittäin tärkeää, että alan henkilöstöpula saadaan ratkaistua. Kuntaliiton sote-muutosjohtaja Tarja Myllärisen mielestä yksi keino olisi lainsäädännön joustavoittaminen.. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Hyvinvointialueille myönnetty rahoitus ei riitä ainakaan uudistuksen alkuvaiheessa, sanoo Kuntaliiton sote-muutosjohtaja Tarja Myllärinen.

Esimerkiksi palkkojen yhteensovittamisen kustannukset on arvioitu alakanttiin. Hallitus on arvioinut palkkojen yhteensovittamisen hintalapuksi 124–434 miljoonaa euroa.

– Arvio on dramaattisen epätarkka. Palkat harmonisoidaan piikkipalkkojen mukaan, jolloin 600 miljoonaa – miljardi euroa on lähempänä totuutta, Myllärinen sanoo.

Hyvinvointialueiden rahoitusta haastavat myös kymmenet poikkeusluvilla sairaanhoitopiireille myönnetyt investointiluvat ja tuleva palkkaratkaisu. Myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energian hinnan nousu kasvattavat hyvinvointialueiden menoja.

– Sodasta ei tiedetty mitään rahoituksesta päätettäessä, Myllärinen sanoo.

Pieniä hyvinvointialueita on ehkä yhdistettävä

Hyvinvointialueilla on kuntiin verrattuna huomattavasti vähemmän aikaa oikaista taloutensa. Kuntien on tasapainotettava talous kuudessa vuodessa, kun hyvinvointialueilla on siihen aikaa vain kaksi vuotta.

– Esimerkiksi jos vuoden 2023 talous pettää, on tilanne oikaistava tilinpäätöksen vahvistamista seuraavana vuonna eli 2025, Myllärinen kertoo.

Tilanteesta seuraa, että erityisesti pienet alueet ovat lähellä joutua arviointimenettelyyn.

– Hyvinvointialueiden yhteen liittäminen on lyhyessä narussa. Jos niitä liitetään yhteen, niin se tapahtunee ylipistollisten hyvinvointialueiden suuntaan. Jos spekuloin, niin voi olla, että pikku hiljaa siirrytään lähemmäs viittä hyvinvointialuetta, Myllärinen pohtii.

Vuonna 2015 asiatuntijoiden mukaan viisi sote-aluetta olisi ollut paras vaihtoehto.

Kuntaliitossa pelätään leikkauksia

Kuntaliitossa pelätään, että hyvinvointialueiden rahoitusongelmat voivat johtaa leikkauksiin kuntien tuottamista palveluista.

– Kun julkinen talous sakkaa, niin jostain on leikattava. Valtiolla on näyttöjä kuntien valtionosuuksien leikkaamisesta. Silloin ensimmäisenä kärsisivät perusopetus ja varhaiskasvatus, jotka ovat uudistuksen jälkeen kuntien suurimmat tehtävät, Myllärinen sanoo.

Sote-alan henkilöstöpula on ratkaistava

Myllärinen pitää sote-uudistusta kuitenkin tarpeellisena ja näkee siinä mahdollisuuksia.

– Nykyrakenteella rahoitus ei riitä, mutta pitkässä juoksussa voidaan saada aikaan rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia.

Erittäin tärkeää olisi ratkaista sote-alan henkilöstöpula.

– Uudistuksessa ei voi onnistua, jos henkilöstöpula ei ratkea.

Haasteena ovat muun muassa palveluntarpeen kasvu ja lainsäädännöstä johtuvat henkilöstön lisäysvaateet mitoituksineen, joiden vaikutuksia ei ole osattu ennakoida.

– Lainsäädäntöä tulisi joustavoittaa ja ottaa huomioon alueellisia eroja. Esimerkiksi Lapissa olisi sallittava enemmän joustoa esimerkiksi ikääntyneiden palvelujen henkilöstörakenteessa, Myllärinen ehdottaa.

Lue myös: Sote-uudistus tuo työntekijöille palkankorotukset, joiden hinta veronmaksajille on arvoitus – "Poliitikot ovat koko ajan tienneet", sanoo ay-pomo

Suosittelemme sinulle