MADRID Draaman kaari oli lopulta kuin paremmastakin elokuvasta. Suomi, Ruotsi ja Turkki löysivät sittenkin yhteisen sävelen Naton huippukokouksen alla Madridissa. Läpimurto tapahtui illansuussa, parahiksi ennen Espanjan kuningas Felipen isännöimää juhlallista illallista.
Neuvottelujen lopputulos tuli lopulta positiivisena yllätyksenä matalalle asetettuihin odotuksiin nähden. Läpimurtoa toivottiin kylläkin Suomen ja Ruotsin delegaatioissa, mutta sellaista ei vielä kokouksen alla uskallettu varmana odottaa.
Taustalla kummittelivat epäilemättä kevään arviot Suomen ja Ruotsin hakemusten nopeasta etenemisestä Naton päätöksenteossa.
Toiveet kokivat kolauksen toukokuun puolivälissä, kun presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ilmoitti, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi virhe.
Erdoğanin ilmoituksesta seurasi jännityksen täyteinen alkukesä. Suomen ja Ruotsin delegaatiot yrittivät laihoin tuloksin löytää neuvotteluratkaisua Turkin edustajien kanssa.
Huoli liittoutumattomuuden ja Nato-jäsenyyden väliselle harmaalle alueelle jämähtämisestä kasvoi.
Vaikka Madridin huippukokousta ei missään vaiheessa nähty takarajana Suomen ja Ruotsin liittymiskeskustelujen aloittamiselle, oli selvää, että niiden venyminen kesäkuuta pidemmälle olisi ollut haastavaa niin Suomen ja Ruotsin kuin myös Naton näkökulmasta.
Normaalitilanteessa kuukausia tai jopa vuosia kestävät neuvottelut eivät ole mitenkään poikkeuksellisia Natossa. Nopean jäsenyysprosessin merkitys on kuitenkin korostunut Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Neuvottelujen jumiutuminen olisi tulkittavissa merkkinä puolustusliiton heikkoudesta ja eripuraisuudesta.
Turkin veto olisi myös heittänyt pitkän varjon Naton avointen ovien politiikan suhteen. Tällä viitataan ajatukseen siitä, että puolustusliiton periaatteisiin sitoutuvien maiden on vapaasti voitava hakea jäsenyyttä.
Suomen delegaatiota johtanut tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti esille Natoon ja hakijamaihin kohdistuvat paineet Ylen kysyessä asiasta ennen tiistain neuvotteluja.
– Paineita on tietenkin Suomella ja Ruotsilla, tai ainakin harras toivomus, että se tahto jonka niin suomalaiset kuin ruotsalaiset ovat selvästi osoittaneet toteutuisi ja että pääsemme eteenpäin, presidentti totesi.
Turkin kanssa käytyjä keskusteluja Niinistö kuvasi tiiviiksi ja tiukoiksi “ei niinkään sävyltään, mutta asiakokonaisuuksiltaan.” Turkin esiin nostamat vaatimukset liittyivät ennen muuta Turkkiin kohdistuviin asevientikieltoihin, kurdijärjestöjen asemaan ja terrorismiin.
Niinistö korostaa, että terrorismiin on puututtava niin Turkissa kuin myös muualla. Aihe nousee esille huomenna torstaina, kun Nato-johtajat keskustelevat terrorismin vastaisista toimista.
Naton pääsihteerin Jens Stoltenberg vakuutti osaltaan, että Turkin huolet on kuultu. Hän korostaa, että Suomi ja Ruotsi sitoutuvat tukemaan Turkkia turvallisuusuhkia vastaan.
Tämä voi Stoltenbergin mukaan edellyttää Suomelta ja Ruotsilta kansallisen lainsäädännön muokkaamista, kurdijärjestö PKK:n vastaisia toimia sekä yhteisymmärrystä Turkin luovutuspyyntöihin liittyen.
Yhteisesti sovitut toimet listataan yksityiskohtaisemmin Suomen, Ruotsin ja Turkin välisessä julkilausumassa. Niinistö korostaa, että paperi ei edellytä Suomelta muutoksia lainsäädäntöön tai muihin käytäntöihin.
Nähtäväksi jää onko Turkin johto tästä samaa mieltä. Turkki osoitti jo jäsenyysprosessin alkumetreillä olevansa hankala ja vaikeasti ennakoitava kumppani.
Turkin painostus jää tuskin lajinsa viimeiseksi. Presidentti Erdoğanin terrorismiin liittyviin huoliin tullaan varmasti palaamaan useaan otteeseen.
Jarrutusoperaation pääkohde lienee kuitenkin Yhdysvallat, jonka kanssa Turkki toivoisi pääsevänsä hävittäjäkaupoille. Yhdysvallat on sulkenut Turkin F-35-hävittäjäohjelman ulkopuolelle Turkin ostettua itselleen venäläisen ohjuspuolustusjärjestelmän.
Uutistoimisto AFP:n haastattelema Yhdysvaltojen edustaja vakuutti tiistaina, että Turkille ei ole tehty myönnytyksiä vastapainoksi Suomen ja Ruotsin hakemusten edistämisestä.